Aihearkisto: Perhoset

Costa Rican luonnon monimuotoisuutta alkuvuonna 2019

Pieni ryhmämme lähti kohti Costa Ricaa lentämällä Helsingistä Miamin kautta San Joseen. Matkajärjestelyt hoiti Helin matkat ja paikanpäällä palvelut järjesti Albee Adventures. Erittäin ammattitaitoinen oppaamme oli Stephen Weston, joka oli myös autonkuljettajamme.

Suuntasimme suoraan San Josen kentältä kohti La Selvaa. Matkalla piti tietysti poiketa kahvilla ja mikä olikaan paras paikka kuin aivan kastanjankultapyrstön pesäpuun läheisyydessä. Maisemaa värittivät korallipuihin kuuluvat Erythrina poeppigiana puiden oranssit kukat.Paikalliset kutsuvat puuta nimellä poró.

montezuman pesätErythrina poeppigiana

Majapaikkamme oli Selva Verde Lodge, jossa majoitustiloja ympäröi rehevä puutarha. Asiakkaille oli järjestetty tilaisuus katsella lintujen ruokintapaikalle samalla, kun nautti aamukahvia ja runsasta aamiaispöydän hedelmätarjontaa.

_DSC4900OLYMPUS DIGITAL CAMERAPunagalangajuuriValkotuoksuinkivääri

Punagalangajuuri ja valkotuoksuinkivääri.

Hohtokuparilehti (Episcia cupreata)OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hohtokuparilehti ja Warszewiczia coccinea

Heliconia wagnerianaCostus stenophyllus

Heliconia wagneriana ja muut heliconiat ovat  hyvin yleisiä Costa Ricassa. Oikealla Costus stenophyllus, joka ei kuulu inkiväärikasveihin, vaikka sitä muistuttaakin.

Lintujen ruokintapaikalla kävi kova kuhina, jota häiritsi orava, joka halusi myös osansa tarjonnasta. Kastanjakultapyrstö, kesätangara ja muurahaistangara.

KastanjakultapyrstöKesätangara

_DSC5071Muurahaistangara

TarharastasTarharastas on Costa RIcan kansallislintu. Vaatimattoman näköinen, mutta laulaa kauniisti.

Varhaisen aamiaisen jälkeen lähdimme La Selvan biologiselle asemalle. Oppaamme vihjaisi asemalta meille oppaaksi tulleelle Albertille, että tämä ryhmä ei etene kovin nopeasti, sen sijaan he tuijottavat kaikkea, kasveja, hyönteisiä, lintuja ja mitä nyt sattuu polun varrella näkemään. Ja näkyihän sitä vaikka mitä.

Munkkitanssijamucuna holtoniiMicroctenochira sp.lehtikuoriainenBrassavola nodosaNaamioväijyAmazonianmomotti (2)Omophoita cf. cyanipennis

Monstera deliciosa ja päällyskasvitCecropia sp.

Kuvissa  vasemmalta ylhäältä  alas: Munkkitanssija, Mucuna holtonii (mukunapapu), Microctenochira sp., joku Aegithus  suvun lehtikuoriainen, Brassavola nodosa, naamioväijy, amazonianmomotti, Omophoita cf. cyanipennis, puun rungolla kasvaa Monstera deliciosa ja päällyskasvina erilaisia Bromeliaceae- heimon lajeja. Alimma oikealla Cecropia sp.

SoreahiirihaukkaSoreahiirihaukka tarkkaili maastoa La Selvan tutkimusaseman parkkipaikan puisssa.

_DSC5177Isosaku pariKolmivarvaslaiskiainen  laskeutui  hitain liikkein runkoa pitkin alas. Isosakupari etsiskeli syötävää biologisen aseman  pihassa.

Seuraavaksi suuntasimme yksityiselle Danauksen suojelualuelle. Istuessamme terassilla henkilökunta laittoi linnuille hedelmiä tarjolle. Johan alkoi kuhina, kun banaaninpalat katosivat nopeasti värikkäiden lintujen makupaloiksi. Maahan pudonneita murusia tulivat hakemaan aguti ja mölymangrovekana.

Sitruunamarjukka koirasIsomesitangaraViitaraitatikka_DSC5867mölymangrovekanaKuvissa: Sinimarjukka, isomesitangara, viitaraitatikka, aguti ja mölymangrovekana.

Luontopolku tarjosi monia kohteita. Perhospuutarhassa oli alueen perhoslajeja, lammen ympäristössä lehdenleikkaajamuurahaiset kipittivät jopa 300 metrin matkan lehdenpala mukanaan. Ruuhinokilla oli poikaset pesässä. Ruostepyrstöjakamaria olisi ihaillut vaikka koko päivän. Sen höyhenpuku kimalsi upeasti metsän siimeksessä. Paperiampiaisten pesä roikkui polun yläpuolen puussa ja viherbasiliski luikki kovaa vauhtia karikkeen sekaan. Hitaasti kulkemalla ehti nähdä myös värikkäitä hyönteisiä, kukkivan kaakaopuun, maaorkidean sekä riippasusannan.

Hamadryas laodamia sauritesMonarkki

Vasemmalla Hamadryas laodamia saurites ja  oikealla monarkki.

perhon x_DSC5262

Silkkiyrtit ovat alkuperäislajeja Costa Rican kasvilajistossa.  Ne  ovat perhosten suosiossa.Kuvassa Heliconius hecale. Lehdenleikkaajamuurahaiset ahertavat yötä päivää. Ne seuravat  toisiaan hajujälkien  perustella. Vain sade keskeyttää uurastuksen.

RuuhinokkaRuostepyrstöjakamari_DSC4648_DSC5251

Ylhäällä vasemmalla ruuhinokka, oikealla ruostepyrstöjakamari. Alarivissä paperiampiaisten pesä ja  viherbasiliski.

Leptoscelis quatrisignatusDiabrotica sp.

Vasemmalla Leptoscelis quadrisignatus lude ja oikealla Diabrotica suvun kuoriainen.

Zingiber zerumbeOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vasemmalla Zingiber zerumbe, oikealla Justicia aurea (jaakonkukka)

AmerikankyyryhaikaraTäpläarakari

Vasemmalla täpläarakari, oikealla amerikankyyryhaikara

Kaakaokaakao (2)

riippasusanna Thunbergia mysorensisorkidea Danaus

Luonnonpuiston  portilla  kasvoi kaakaopuita. Kukat puhkeavat sen runkoon.  Riippasusanna on  komea köynnös, myös maaorkidean kukat herättivät huomion.

Matka jatkui kohti Arenalin aluetta. Majoituimme Los Lagos- hotelliin. Paikka on iso lomakeskus, jossa on monenlaisia toimintoja vierailijoiden iloksi. Meitä viihdytti auton kiiltävin osiin mieltynyt eteläamerikansirkku.

EtelänamerikansirkkuKukaan ei ollut maalannut palmujen varsia, malakanpunapalmun varret ovat luonnostaan punaiset.

Cyrtostachys renda, malakanpunapalmuOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Iltaretkellä lähialueelle oli hieman sateen uhkaa, kun pilvet vyöryivät vuoriston suunnasta.

Conostegia subcrustulataBlakea scarlatina

Vasemmalla  kuivilla tienreunoilla kasvava Conostegia subcrustulata ja oikealla  ylänköjen  reunametsissä kasvava Blakea scarlatina.

Pientareen kasvustossa lymyili Stolas lebasii kuoriainen. Kaunis Hippobroma longiflora houkuttelee yöperhosia, mutta sen maitiaisneste ärsyttää silmiä ja ihoa.

Stolas lebasiiHippobroma longiflora

Monteverden alue oli seuraava kohde, mutta matka sinne kesti kolme tuntia, koska tie kiersi Laguna de Arenal – järven.  Matkalla oli tietöitä ja välillä tuli mieleen, että ratsain saattaisi olla perillä aiemmin. Koska alueella on mahdollista nähdä useita kolibrilajeja, ne olivat ryhmän toivelistan kärjessä.

_DSC5569OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Taukopaikan kahvilan lattia oli päällystetty makadamia pähkinöiden kuorilla. Kahvilasta oli hyvä näköala järvelle.

macadamia lattiaArenal järvi

Cochlospermum vitifoliumCrescentia alata

Cochlospermum vitifolium ja Crescentia alata

Pachira quinataPachira quinata (2)

Pachira quinata kukat ja piikikäs runko

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEläviä puita istutetaan piikkilanka-aitojen aitapylväksi.

Majoituimme Hotel Heliconiaan, jonka lähistöllä pääsi tutustumaan paikallisen puutarhajätteen mukana tulleisiin vieraslajeihin, kuten ruostekukkaan ja arabiansulkahirssiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

lämpömittariPohjoisesta tuli kylmänilman purkaus ja avoimilla paikoilla tuuli todella kovaa.

Kahvihetki yhdistettynä kolibrien katseluun oli yksi retken kohokohdista. Näimme kaiken kaikkiaan 15 kolibrilajia koko retkemme aikana. Mayaketsaali keräsi luontopuistoon runsaan yleisön.

Violettisapelikolibri (2)Kuparitaskukolibri ja banaanikerttuliPurppurapilvikolibri naarasPurppurapilvikolibri koiras

Kuvissa ylhäältä vasemmalta lukien: violettisapelikolibri, kuparitaskukolibri ja banaanikerttuli,alarivissä purppurapilvikolibri naaras ja koiras.

Mayaketsaali koirasMayaketsaali koiras

Luonnonsuojelualueen siimekseen ei tuuli sopinut ja olikin hyvä hetki tarkastella hieman pienempiä lajeja.  Oppaammekin havahtui hyönteisten monimuotoisuuteen katsottuaan otuksia lähelle tarkentuvilla kiikareilla.

Halycidota semibrunneaGraphocephala albomaculata

Vasemmalla Halycidota semibrunnea perhonen, oikealla Graphocephala albomaculata kaskas.

Gillonella ampullaChlorogonalia coeruleovittata

Vasemmalla Gillonella ampulla kaskas, oikealla Chlorogonalia coeruleovittata kaskas.

Hypselonotus atratusRipipteryx limbata sirkka

Vasemmalla Hypselonotus atratus lude, oikealla Ripipteryx limbata sirkka.

Puusaniaiset  kurottivat korkeuksiin. puusaniainen

Anartia fatimaSemiotus superbus

Aurinkoisilla paikoilla lenteli Anartia fatima ja  tienreunassa oleili Semiotus superbus seppäkuoriainen.

Paluumatkalla hotelliin poikkesimme kahvilassa, jonka sisäpihalla on lintujen ruokinta. Kapusiiniapinat olivat oppineet miten hämäämällä saa kaapatuksi hedelmänpalan ruokinnalta. Sitruunamarjukka ja isomesitargara olivat värikkäiden lintujen parhaimmistoa.

Sitruunamarjukka pari_DSC5864

Illan päätteeksi pieni kierros hotellin lähimaastossa

.Stachytarpheta frantzii, piikayrtti ja Phoebis phileaOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Stachytarpheta frantzii (piikayrtti) ja Phoebis philea perhonen. Sinitähtönen on alkuperäislaji Costa Ricassa.

Epidendrum radicansEpidendrum radicans orkidea

Illalla oli aikaa ihastella kaunista auringonlaskua.

_DSC5753Sitten kohti Tyynenmeren puolta. Maaperä muuttui täydellisesti, poikkeuksellinen kuivuus näkyi kaikkialla. Alueen karjankasvattajat olivat hieman huolissaan vesivarantojen riittävyydestä.

Enterolobium cyclocarpumOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Enterolobium cyclocarpum on Costa Rican kansallispuu. Se kasvaa karussakin maaperässä.  Tyynenmeren  puolella  teiden penkat ovat korkeita basattikerrostumia ja maanvyöryt ovatkin uhkaavia etenkin  sadekaudella.

Ensenada Logde on iso maatila, joka majoittaa luontoharrastajia ja järjestää veneristeilyjä. Pihapiirin puissa päivehtineet pöllöt esiteltiin heti tultuamme.

TyynenmerenpöllönenRuostevarpuspöllö

Tyynenmerenpöllönen ja ruostevarpuspöllö

_DSC6306Täälläkin mölyapinat hoitivat aamuherätyksen noin kello 5 aikaan.

PikkutöyhtöharakkaPikkutöyhtöharakka pari

 Pikkutöyhtöharakat hyörivät pihapiirissä ja kerjäsivät ruokaa terassilla istuvilta vierailta.

Uuurenokka-aniOlkainpalokärki

Uurrenokka-ani ja olkainpalokärki

TermiittiarattiIsotiikerihaikara

Termiittiaratti ja isotiikerihaikara

Jokiristeilylle lähdettiin aamiaisen jälkeen. Aluksi oli laskuvesi, joten mangrovemetsikön reunustamiin poukamiin päästiin retken lopuksi, kun nousuvesi oli nostanut vedenpintaa riittävästi. Simpukoiden kerääjät kahlasivat vedessä ja saksiravut kipittivät vedestä vapaina olevilla särkillä.

_DSC6836_DSC6564

_DSC6293_DSC6697

_DSC6699_DSC6700

RuusukapustahaikaraKeisarikaappari, naaras

Vaaleanpunainen ruusukapustahaikara ja keisarikaappari nähtiin lähietäisyydeltä.

Keisarikaappari koirasKuningastiira

Keisarikaappari koiras ja kuningastiira

KolokerttuliHarmaahaukkakehrääjä

Kolokerttuli ja harmaahaukkakehrääjä

Suola-altailta kerätään suolaa kuivankauden aikana. Yhdestä säkillisestä saa noin 4 $. Altailla oli sadoittain kahlaajia, joiden lajimäärityksessä vierähti tovi.

_DSC6312suola-altaat

_DSC6314Sesuvium portulacastrum

Hanasta tippuva vesi houkutti mehiläisiä. Suolaisessa  ympäristössä  kasvava Sesuvium portulacastrum.

Ilta-auringon säteissä makeanveden laguuni oli todella kaunis. Vesilintujen lisäksi vedessä uiskenteli krokotiilejä. Juomaan tulleet lehmät olivat hieman varuillaan.

_DSC6825_DSC6834

Retkellä näimme  sekä viherleguaanin, joka elää  Karibian puolella että nokileguaanin.  Vihreä voi tosin olla  soidinkiihkossaan  oranssinpunertava.

_DSC6757Green Iguana

MustakondoriMustakondorit olivat kerääntyneet tielle etsimään  syötävää.

Viimeinen kohde oli Punta Leona, jonka puistoalue on hyvä retkikohde. Päivän lämmetessä on sitten hyvä pulahtaa joko Tyyneenmereen tai johonkin monista hotelin uima-altaista. Hotelli on rajoittanut nenäkarhujen ja kapusiiniapinoiden pääsyä ravintolatiloihin, mutta alueella kehotetaan ajamaan hiljaa, jotta nenäkarhut eivät jää autojen alle. Puistoon on onnistuttu saamaan pysyvä puna-arojen populaatio ja lintujen kovaäänisiä huutoja kuulee tämän tästä.

Puna-araRuskonokkatukaani

Puna-ara ja ruskonokkatukaani

KauluspeukaloinenKauluspeukaloinen pesällä

Kauluspeukaloinen pesänrakennuspuuhissa

_DSC7008_DSC5589

Cojoba costaricensiscashew kukinto

 Cojoba costaricensis ja cashewpähkinän kukinto

BegoniaLuonnonvaraisia begonialajeja on useita.

_DSC7037Biolleyana

Paperiampiaisten  rakenteilla oleva pesä ja Biolleyana suvun kaskas.

Muistojen kera kohti San Josen lentokenttää ja Suomen lumisia maisemia.

Piispatangara 4

Kevätyön perhossafari ja muita tapahtumia

Tunnusraitayökkönen

Tunnusraitayökkönen

Huhtikuun puolenvälin jälkeen alkanut lämmin jakso herätti luonnon kevääseen. Hämärän laskeutuessa lähdettiin perhossafarille. Valkoinen lakana ja kirkas valo houkuttelivat varhaiskevään yöperhosia. Kevätyössä lenteleviä lajeja on melko paljon ja osa niistä ei voi vastustaa valon houkutusta.

Kun vielä oli hieman valoisaa, saapuivat ensimmäiset koit valolle. Yökkösistä ensimmäisiä olivat huhtiyökkönen ja tunnusraitayökkönen. Ne viettävät talven kotelossa, jonka sisällä on täysin kehittynyt perhonen.

Huhtiyökkönen

Huhtiyökkönen

Pimeys muuttui tummaksi yöksi ja lähistöllä pesivä lehtopöllöpariskunta aloitti poikasten ruokintapuuhat. Uros tuo naaraalle saalista ja ilmoittaa tulostaan äänekkäästi. Naaras vastaa ja odottaa pesällä myyräateriaa.

Perhosvalollekin saapui uusia lajeja. Huhtinirkko pörräsi levottomana valon ympärillä ja asettui lopulta vaalealle alustalle keinuttelemaan ruumistaan hitaasti ylös ja alas. Vaalea keltapiiloyökkönen oli viettänyt talven aikuisena perhosena ja oli nyt lähtenyt lentoon etsimään puolisoa. Nirkot sen sijaan viettävät talven koteloituneena.

huhtinirkko

Huhtinirkko

Keltapiiloyökkönen

Keltapiiloyökkönen

Auringon aktiivisuus oli kohonnut iltapäivällä ja toiveissa oli nähdä revontulia. Valitettavasti aktiivisuus hiipui ja pilvipeite lipui tähtien peitoksi. Mutta lakanan ympärillä tapahtumat jatkuivat.

Kevätharmomittari ja haapamittari lepattelivat lampun loisteessa ja asettuivat lakanan pimeälle puolelle.

Kevätharmomittari

Kevätharmomittari

Haapamittari

Haapamittari

Varsinainen karvakasa on kevätvillaselkä, joita saapui useita.kevätvillaselkä

Joitakin vuosia sitten vielä melko harvinainen tammimittari lehahti rakennuksen seinälle hieman etäälle valosta. Se on kookas kotelona talvehtiva alkukeväällä lentävä laji.

Tammimittari

Tammimittari

Tammiraitayökkönen saapui puolenyön aikaan.tammiraitayökkönen

Lentoliikenne hiljeni ja oli aika sammuttaa valo. Kunhan kevät vähän etenee, niin on jälleen aika sytyttää valo ja tarkkailla yön tapahtumia.

Kokoperheen hyönteisretki Vantaan luontokoululla 17.8.2013

luontokoulullaPääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Sateen uhka ei haitannut innokkaita luontoharrastajia lämpimänä (+ 22 °C) elokuun päivänä. Yhteensä 34 (lapsia 20) retkeläistä kokoontui luontokoulun pihaan, josta jatkettiin oppaiden ohjaamana pienissä ryhmissä etsimään lähistön otuksia.

Kukkakärpäsiä lenteli useita lajeja syysmaitiaisten ja muiden syyskesän kukkien kukissa. Moni halusi vielä varmistaa, että eiväthän ampiaista matkivat kukkakärpäset pistä.  Myös muita kärpäsiä tutkittiin tarkemmin.

Kukkakärpäsiä

Kukkakärpäsiä

Raatokärpänen

Raatokärpänen

Punasänkiön vaaleanpunaiset kukat reunustivat tienvierustaa ja ranta-alpit kukkivat kostean ojan reunoilla.  Tammen terhot olivat jo melko kookkaita, mutta vielä aivan vihreitä.punasänkiö tammenterhot

Luteita ja niiden toukka-asteita kiipeili kasveilla ja leppäpirkot kipittivät etsimään kirva-ateriaa. Kirvoja olikin runsaasti ja niitä kerättiin purkkiin mikroskoopilla tarkastelua varten.

Nuoria viherluteita

Nuoria viherluteita

Nokkoskirjolude

Nokkoskirjolude

Kirvoja

Kirvoja

Seitsenpistepirkko

Seitsenpistepirkko

Monelle sylkikaskaan sylkipallerot olivat tuttuja, mutta harvemmin oli tutustuttu aikuiseen sylkikaskaaseen.

Sylkikaskas

Sylkikaskas

Pilvinen sää ei houkutellut perhosia lentoon. Ainoastaan tuikekoi ruokaili rapsikuoriaisten seurassa pietaryrtillä ja muutama tuomenkehrääjäkoi lepäili kasvien lehdillä.

Tuikekoi ja rapsikuoriaisia

Tuikekoi ja rapsikuoriaisia

Heinäsirkat soittelivat heinikossa ja löytyipä sieltä hepokattikin.

Töpökatti

Töpökatti

Metsälukki ja vaaksiainen pitkine jalkoineen herättivät kiinnostusta.  Kuolleena löytynyt vaaksiainen päätyi mikroskoopin valokeilaan.

_U0E8704vaaksiainen

Metsälukki                                                                  Vaaksiainen

Ensimmäisten sadepisaroiden putoillessa siirryttiin koulun sisätiloihin. Siellä oli hyvä pitää evästauko ja tutkia vuorotellen otuksia mikroskoopilla.  Aika ajoin syntyi jopa jonoa, kun verkkosilmät ja muut hyönteisten rakenteet vetivät huomion puoleensa.mikroskoopeillaMyös ötököistä kertova kuvaesitys keräsi katsojia. Ruokailun lomassa ratkottiin pöydille asetettuja rastitehtäviä.

Sipoonkorven vaellus 11.5.2013

sinivuokko

Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

Aurinkoinen ja lämmin (iltapäivällä lähes +19 °C) sää oli mitä mainioin keväiselle retkelle. Luonto oli kirinyt kiinni kevään myöhästymistä. Kevätkukkijat, perhoset ja muu elo oli runsastunut muutamassa päivässä.

Kuusijärvelle kokoontui 32 retkeläistä + oppaat ja autokolonna suuntasi kohti Byabäckenin pysäköintipaikkaa. Retken aluksi ihastelimme täydessä kukoistuksessa olevaa pystykiurunkannusten ja pikkukäenrieskojen värittämää niittyä. Myös mukulaleinikit olivat kukassa. Metsän siimeksestä löytyi vielä kukkivia näsiäpensaita.

näsiä

Näsiä

kiurunkannus

Kiurunkannus ja pikkukäenrieska

Kapusimme jyrkkää rinnettä kohti Fallträskiä, josta suuntasimme kohti Ängesbölen tulentekopaikkaa. Rinne oli paikoin sinisenään sinivuokkoja. Kevätkukkijoista tunnistettiin imikkä sekä ihasteltiin valkovuokkoja. Yksittäiset kevätlinnunsilmät olivat jo kukassa. Taukopaikan läheisyydessä katseltiin ja kosketeltiin limasientä ja kuvattiin innokkaasti vuokonpahkapikaria.

vuokonpahkapikari

Vuokonpahkapikari

limasieni

Limasieni

Rupikonna paistatteli päivää varpujen seassa ja löytyipä tien varren ojasta sammakonkutuakin.

Rupikonna

Rupikonna

Tarkkaavaiset kulkijat löysivät kaunomaljakkaita, jotka pilkottivat kellanoranssina karikkeen seassa. Tämä melko harvinainen lehtojen ja kuusimetsien laji sinistyy kosketeltaessa. Korvasieniä nähtiin vain muutama.

Kaunomaljakas

Kaunomaljakas

Metsässä oli vielä paljon kevätkosteutta, osa poluista oli kuraisia, ja pieniä lammikoita oli siellä täällä. Lammikoiden äärellä olisi voinut viipyä pitempäänkin, koska lammesta löytyi paljon kiinnostavaa katsottavaa. Vesiperhosen toukat raahautuivat hitaasti eteenpäin naamioituneena karikkeesta keräämänsä kotelon suojissa. Pieni vesipunkki uiskenteli pinnassa ja vesisiira haahuili pohjalla. Hyttyset eivät vielä kiusanneet kulkijoita, koska ne olivat vasta toukkina lammikossa.Sipoonkorpi

vesiperhonen

Vesiperhonen

rivikääpä

Rivikääpä

Kantokääpä " itkee"

Kantokääpä ” itkee”

Byabäcken kaatuneita puitaevästys

Lintujen laulukuorossa olivat äänessä mm. sirittäjä pajulintu, peippo, rautiainen, peukaloinen, vihervarpunen, laulurastas ja punarinta.

Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pitkäjärven lintutornilla

21.4.2013 Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pitkäjärven lintutornilla

Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

klo 7.45-11.45 aurinkoinen ja tyynehkö sää, aamulla lämpötila nollan pinnassa, päivällä +8C

lintutorni

Järvi oli lähes kokonaan vielä jäässä, muutamissa sulissa uiskenteli melko vähän lintuja. Mutta tornille ei päässyt kuivin jaloin: tulva esti portaille pääsyn. Kaikkiaan 26 harrastajaa (oppaiden lisäksi) vieraili tornin tuntumassa aamupäivän aikana, mukana oli 5 lasta.tulvavesi

Paikallisina oli kaksi laulujoutsenta ja kaksi kurkea, joukko nokikanoja, isohko parvi taveja ja kaksi kanadanhanhea. Taivaanvuohet olivat jo runsaslukuisia ja yksinäinen meriharakka tonki mullosta. Ruskosuohaukkapari kierteli alueella.

kalasääski

Kalasääski

Muuttavina nähtiin mm. 15 metsähanhea ja kalasääski.

Punarinta

Punarinta

nokkosperhonen

Nokkosperhonen

koivutyttöperhonen

Koivutyttöperhonen

Päivän lämmettyä katselimme pikkuotuksia. Koivutyttö- ja nokkosperhoset olivat aktiivisesti lennossa. kuvaajat

Yksi sitruunaperhonenkin lenteli tien varressa. Maamehiläisiä pyöri lämpimän metsänreunan penkalla ainakin kahta lajia. Erikoisen näköinen kuutäpläpirkko haahuili puun rungolla.

maamehiläinen

Maamehiläinen

kultapistiäinen

Kultapistiäinen

pirkko

Kuutäpläpirkko

maakiitäjäinen

Maakiitäjäinen

Sisiliskotkin olivat havahtuneet horroksestaan. Useita yksilöitä lämmitteli kävelytien reunalla.sisiliskot

Sähkömagneettisia ilmiöitäkin seurattiin, kun jalusta alkoi voimalinjan alla täristä. Sitten kokeiltiin termospullolla ja sekin tärisi! Ei varmaankaan kovin terveellinen paikka oleilla pidempään.testi

Lintulajilistan laativat Biti ja Ode

1

Laulujoutsen

2

Metsähanhi

3

Kanadanhanhi

4

Tavi

5

Sinisorsa

6

Telkkä

7

Isokoskelo

8

Ruskosuohaukka

9

Varpushaukka

10

Kalasääski

11

Nokikana

12

Kurki

13

Meriharakka

14

Töyhtöhyyppä

15

Taivaanvuohi

16

Kuovi

17

Metsäviklo

18

Naurulokki

19

Kalalokki

20

Harmaalokki

21

Uuttukyyhky

22

Sepelkyyhky

23

Pikkutikka

24

Kiuru

25

Niittykirvinen

26

Västäräkki

27

Punarinta

28

Mustarastas

29

Räkättirastas

30

Laulurastas

31

Punakylkirastas

32

Tiltaltti

33

Sinitiainen

34

Talitiainen

35

Närhi

36

Harakka

37

Naakka

38

Varis

39

Kottarainen

40

Peippo

41

Viherpeippo

42

Hemppo

43

Keltsirkku

44

Pajusirkku

Talviretkellä Tansaniassa: Perhosia ja muita pieniä otuksia

Retkellä oli aikaa myös katsella kauniita perhosia, niitä lentelikin esimerkiksi Arushassa metsätien reunoilla sankoin joukoin. Jotkin lajit ovat lähes kämmenen kokoisia. Kukkapuut ja savannin reunojen kukkivat kasvit vetivät perhosia puoleensa. Perhosten määrittäminen onkin sitten toinen juttu, mutta kauneus ennen kaikkea.

Isot perhoset olivat ritariperhosia, muutama afrikanmonarkkikin nähtiin, samoin sinisiipiä. Sitruunaperhosen ja kaaliperhosten sukulaisia lenteli runsaasti.

Ritariperhonen Papilio demodocus

Ritariperhonen Papilio demodocus

Ritariperhonen, Papilio sp.

Ritariperhonen, Papilio chrapkowskoides

Ritariperhonen ?

Ritariperhonen ?

Kaaliperhosen sukulaislaji

Kaaliperhosen sukulaislaji

Täpläperhoslajejakin oli useita. Koska aika ajoin oli satanut, kosteita hietikkoja ja savilätäkköjä oli siellä täällä. Ne ovat perhosille tärkeitä juomapaikkoja. Perhoset imevät kosteasta maaperästä suoloja.

Täpläperhonen, Hamanumida daedalus

Täpläperhonen, Hamanumida daedalus

Aukealla savannilla perhosia oli melko vähän, sen sijaan Manyaran hotellin puutarha oli hyvä paikka tutkailla pikkuotuksia. Koska hotellissa paloivat valot myös yöllä, niin ”ötökkäsafari” jatkui illan pimetessä. Valoilta löytyikin paljon kiinnostavia otuksia. Yksi retken toivelajeista oli rukoilijasirkka, joka lensikin valon houkuttelemana saalistamaan muita otuksia. Sauvasirkka saapui myös ja istahti käytävän kaiteelle.

Pillerinpyörittäjä on tuttu TV:stä, nyt se käveli yövalon loisteessa kohti kuvaajaa. Pilleriä ei tosin ollut mukana.

Lantakuoriainen "Pillerinpyörittäjä"

Lantakuoriainen ”Pillerinpyörittäjä”

Mahtoi siinä olla muilla asukkailla vähän ihmettelemistä, kun me hiivimme otsalappujen valaistessa pitkin käytäviä ja kuvasimme valoille tulleita hyönteisiä. Aamun valjetessa löytyi vielä muutamia, jotka häipyivät omille teilleen auringon noustessa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, öiset retket olisivat jatkuneet pidempään. Nyt piti mennä nukkumaan, jotta seuraavana päivänä jaksoi lähteä savannille.

Rukoilijasirkka

Rukoilijasirkka

Sauvasirkka

Sauvasirkka

Jokin siilikäs

Jokin kehrääjä

Jokin kehrääjä

Agamalisko

Liskot paistattelivat päivää kivien ja puiden runkojen päällä ja luikahtivat nopeasti piiloon, kun pienikin liike osui näkökenttään. Illan tullessa ne kiipeilivät pitkin seiniä pyydystämässä valoille hakeutuneita hyönteisiä.

Lisko

Kilpikonna

Kilpikonna

Kuivalla maalla tallustava kilpikonna tuntui jotenkin eksyneen väärän ympäristöön, mutta tyynen rauhallisesti se taittoi matkaansa savannilla.

Arushan kosteikolla heinikosta pomppasi pieni sammakko, jolla oli vihreä raita selässä. Käärmeet eivät suvainneet näyttäytyä.

Sammakko

Sammakko

Muurahaisleijonan toukkien koloja oli hietikossa ja aikuinen korento lepäili heinänkorrella akasiapuiden varjossa. Avoimilla paikoilla singahteli ja lenteli heinäsirkkoja. Isommat sirkat kelpasivat sarvinokille ja mehiläissyöjille, jotka napsivat niitä taidokkaasti suoraan ilmasta.

Muurahaiskorento

Muurahaiskorento

Tsetsekärpänen

Tsetsekärpänen

Tarangire on säilynyt luonnontilaisena osittain tsetsekärpästen ansiosta. Eipä ole ennen mikään hyönteinen purrut niin terävällä imukärsällä kuin nuo viheliäiset kärpäset, joita tunkeutui autoon joka kerta, kun pysähdyttiin.