Aihearkisto: Linnut

Costa Rican luonnon monimuotoisuutta alkuvuonna 2019

Pieni ryhmämme lähti kohti Costa Ricaa lentämällä Helsingistä Miamin kautta San Joseen. Matkajärjestelyt hoiti Helin matkat ja paikanpäällä palvelut järjesti Albee Adventures. Erittäin ammattitaitoinen oppaamme oli Stephen Weston, joka oli myös autonkuljettajamme.

Suuntasimme suoraan San Josen kentältä kohti La Selvaa. Matkalla piti tietysti poiketa kahvilla ja mikä olikaan paras paikka kuin aivan kastanjankultapyrstön pesäpuun läheisyydessä. Maisemaa värittivät korallipuihin kuuluvat Erythrina poeppigiana puiden oranssit kukat.Paikalliset kutsuvat puuta nimellä poró.

montezuman pesätErythrina poeppigiana

Majapaikkamme oli Selva Verde Lodge, jossa majoitustiloja ympäröi rehevä puutarha. Asiakkaille oli järjestetty tilaisuus katsella lintujen ruokintapaikalle samalla, kun nautti aamukahvia ja runsasta aamiaispöydän hedelmätarjontaa.

_DSC4900OLYMPUS DIGITAL CAMERAPunagalangajuuriValkotuoksuinkivääri

Punagalangajuuri ja valkotuoksuinkivääri.

Hohtokuparilehti (Episcia cupreata)OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hohtokuparilehti ja Warszewiczia coccinea

Heliconia wagnerianaCostus stenophyllus

Heliconia wagneriana ja muut heliconiat ovat  hyvin yleisiä Costa Ricassa. Oikealla Costus stenophyllus, joka ei kuulu inkiväärikasveihin, vaikka sitä muistuttaakin.

Lintujen ruokintapaikalla kävi kova kuhina, jota häiritsi orava, joka halusi myös osansa tarjonnasta. Kastanjakultapyrstö, kesätangara ja muurahaistangara.

KastanjakultapyrstöKesätangara

_DSC5071Muurahaistangara

TarharastasTarharastas on Costa RIcan kansallislintu. Vaatimattoman näköinen, mutta laulaa kauniisti.

Varhaisen aamiaisen jälkeen lähdimme La Selvan biologiselle asemalle. Oppaamme vihjaisi asemalta meille oppaaksi tulleelle Albertille, että tämä ryhmä ei etene kovin nopeasti, sen sijaan he tuijottavat kaikkea, kasveja, hyönteisiä, lintuja ja mitä nyt sattuu polun varrella näkemään. Ja näkyihän sitä vaikka mitä.

Munkkitanssijamucuna holtoniiMicroctenochira sp.lehtikuoriainenBrassavola nodosaNaamioväijyAmazonianmomotti (2)Omophoita cf. cyanipennis

Monstera deliciosa ja päällyskasvitCecropia sp.

Kuvissa  vasemmalta ylhäältä  alas: Munkkitanssija, Mucuna holtonii (mukunapapu), Microctenochira sp., joku Aegithus  suvun lehtikuoriainen, Brassavola nodosa, naamioväijy, amazonianmomotti, Omophoita cf. cyanipennis, puun rungolla kasvaa Monstera deliciosa ja päällyskasvina erilaisia Bromeliaceae- heimon lajeja. Alimma oikealla Cecropia sp.

SoreahiirihaukkaSoreahiirihaukka tarkkaili maastoa La Selvan tutkimusaseman parkkipaikan puisssa.

_DSC5177Isosaku pariKolmivarvaslaiskiainen  laskeutui  hitain liikkein runkoa pitkin alas. Isosakupari etsiskeli syötävää biologisen aseman  pihassa.

Seuraavaksi suuntasimme yksityiselle Danauksen suojelualuelle. Istuessamme terassilla henkilökunta laittoi linnuille hedelmiä tarjolle. Johan alkoi kuhina, kun banaaninpalat katosivat nopeasti värikkäiden lintujen makupaloiksi. Maahan pudonneita murusia tulivat hakemaan aguti ja mölymangrovekana.

Sitruunamarjukka koirasIsomesitangaraViitaraitatikka_DSC5867mölymangrovekanaKuvissa: Sinimarjukka, isomesitangara, viitaraitatikka, aguti ja mölymangrovekana.

Luontopolku tarjosi monia kohteita. Perhospuutarhassa oli alueen perhoslajeja, lammen ympäristössä lehdenleikkaajamuurahaiset kipittivät jopa 300 metrin matkan lehdenpala mukanaan. Ruuhinokilla oli poikaset pesässä. Ruostepyrstöjakamaria olisi ihaillut vaikka koko päivän. Sen höyhenpuku kimalsi upeasti metsän siimeksessä. Paperiampiaisten pesä roikkui polun yläpuolen puussa ja viherbasiliski luikki kovaa vauhtia karikkeen sekaan. Hitaasti kulkemalla ehti nähdä myös värikkäitä hyönteisiä, kukkivan kaakaopuun, maaorkidean sekä riippasusannan.

Hamadryas laodamia sauritesMonarkki

Vasemmalla Hamadryas laodamia saurites ja  oikealla monarkki.

perhon x_DSC5262

Silkkiyrtit ovat alkuperäislajeja Costa Rican kasvilajistossa.  Ne  ovat perhosten suosiossa.Kuvassa Heliconius hecale. Lehdenleikkaajamuurahaiset ahertavat yötä päivää. Ne seuravat  toisiaan hajujälkien  perustella. Vain sade keskeyttää uurastuksen.

RuuhinokkaRuostepyrstöjakamari_DSC4648_DSC5251

Ylhäällä vasemmalla ruuhinokka, oikealla ruostepyrstöjakamari. Alarivissä paperiampiaisten pesä ja  viherbasiliski.

Leptoscelis quatrisignatusDiabrotica sp.

Vasemmalla Leptoscelis quadrisignatus lude ja oikealla Diabrotica suvun kuoriainen.

Zingiber zerumbeOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vasemmalla Zingiber zerumbe, oikealla Justicia aurea (jaakonkukka)

AmerikankyyryhaikaraTäpläarakari

Vasemmalla täpläarakari, oikealla amerikankyyryhaikara

Kaakaokaakao (2)

riippasusanna Thunbergia mysorensisorkidea Danaus

Luonnonpuiston  portilla  kasvoi kaakaopuita. Kukat puhkeavat sen runkoon.  Riippasusanna on  komea köynnös, myös maaorkidean kukat herättivät huomion.

Matka jatkui kohti Arenalin aluetta. Majoituimme Los Lagos- hotelliin. Paikka on iso lomakeskus, jossa on monenlaisia toimintoja vierailijoiden iloksi. Meitä viihdytti auton kiiltävin osiin mieltynyt eteläamerikansirkku.

EtelänamerikansirkkuKukaan ei ollut maalannut palmujen varsia, malakanpunapalmun varret ovat luonnostaan punaiset.

Cyrtostachys renda, malakanpunapalmuOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Iltaretkellä lähialueelle oli hieman sateen uhkaa, kun pilvet vyöryivät vuoriston suunnasta.

Conostegia subcrustulataBlakea scarlatina

Vasemmalla  kuivilla tienreunoilla kasvava Conostegia subcrustulata ja oikealla  ylänköjen  reunametsissä kasvava Blakea scarlatina.

Pientareen kasvustossa lymyili Stolas lebasii kuoriainen. Kaunis Hippobroma longiflora houkuttelee yöperhosia, mutta sen maitiaisneste ärsyttää silmiä ja ihoa.

Stolas lebasiiHippobroma longiflora

Monteverden alue oli seuraava kohde, mutta matka sinne kesti kolme tuntia, koska tie kiersi Laguna de Arenal – järven.  Matkalla oli tietöitä ja välillä tuli mieleen, että ratsain saattaisi olla perillä aiemmin. Koska alueella on mahdollista nähdä useita kolibrilajeja, ne olivat ryhmän toivelistan kärjessä.

_DSC5569OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Taukopaikan kahvilan lattia oli päällystetty makadamia pähkinöiden kuorilla. Kahvilasta oli hyvä näköala järvelle.

macadamia lattiaArenal järvi

Cochlospermum vitifoliumCrescentia alata

Cochlospermum vitifolium ja Crescentia alata

Pachira quinataPachira quinata (2)

Pachira quinata kukat ja piikikäs runko

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEläviä puita istutetaan piikkilanka-aitojen aitapylväksi.

Majoituimme Hotel Heliconiaan, jonka lähistöllä pääsi tutustumaan paikallisen puutarhajätteen mukana tulleisiin vieraslajeihin, kuten ruostekukkaan ja arabiansulkahirssiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

lämpömittariPohjoisesta tuli kylmänilman purkaus ja avoimilla paikoilla tuuli todella kovaa.

Kahvihetki yhdistettynä kolibrien katseluun oli yksi retken kohokohdista. Näimme kaiken kaikkiaan 15 kolibrilajia koko retkemme aikana. Mayaketsaali keräsi luontopuistoon runsaan yleisön.

Violettisapelikolibri (2)Kuparitaskukolibri ja banaanikerttuliPurppurapilvikolibri naarasPurppurapilvikolibri koiras

Kuvissa ylhäältä vasemmalta lukien: violettisapelikolibri, kuparitaskukolibri ja banaanikerttuli,alarivissä purppurapilvikolibri naaras ja koiras.

Mayaketsaali koirasMayaketsaali koiras

Luonnonsuojelualueen siimekseen ei tuuli sopinut ja olikin hyvä hetki tarkastella hieman pienempiä lajeja.  Oppaammekin havahtui hyönteisten monimuotoisuuteen katsottuaan otuksia lähelle tarkentuvilla kiikareilla.

Halycidota semibrunneaGraphocephala albomaculata

Vasemmalla Halycidota semibrunnea perhonen, oikealla Graphocephala albomaculata kaskas.

Gillonella ampullaChlorogonalia coeruleovittata

Vasemmalla Gillonella ampulla kaskas, oikealla Chlorogonalia coeruleovittata kaskas.

Hypselonotus atratusRipipteryx limbata sirkka

Vasemmalla Hypselonotus atratus lude, oikealla Ripipteryx limbata sirkka.

Puusaniaiset  kurottivat korkeuksiin. puusaniainen

Anartia fatimaSemiotus superbus

Aurinkoisilla paikoilla lenteli Anartia fatima ja  tienreunassa oleili Semiotus superbus seppäkuoriainen.

Paluumatkalla hotelliin poikkesimme kahvilassa, jonka sisäpihalla on lintujen ruokinta. Kapusiiniapinat olivat oppineet miten hämäämällä saa kaapatuksi hedelmänpalan ruokinnalta. Sitruunamarjukka ja isomesitargara olivat värikkäiden lintujen parhaimmistoa.

Sitruunamarjukka pari_DSC5864

Illan päätteeksi pieni kierros hotellin lähimaastossa

.Stachytarpheta frantzii, piikayrtti ja Phoebis phileaOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Stachytarpheta frantzii (piikayrtti) ja Phoebis philea perhonen. Sinitähtönen on alkuperäislaji Costa Ricassa.

Epidendrum radicansEpidendrum radicans orkidea

Illalla oli aikaa ihastella kaunista auringonlaskua.

_DSC5753Sitten kohti Tyynenmeren puolta. Maaperä muuttui täydellisesti, poikkeuksellinen kuivuus näkyi kaikkialla. Alueen karjankasvattajat olivat hieman huolissaan vesivarantojen riittävyydestä.

Enterolobium cyclocarpumOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Enterolobium cyclocarpum on Costa Rican kansallispuu. Se kasvaa karussakin maaperässä.  Tyynenmeren  puolella  teiden penkat ovat korkeita basattikerrostumia ja maanvyöryt ovatkin uhkaavia etenkin  sadekaudella.

Ensenada Logde on iso maatila, joka majoittaa luontoharrastajia ja järjestää veneristeilyjä. Pihapiirin puissa päivehtineet pöllöt esiteltiin heti tultuamme.

TyynenmerenpöllönenRuostevarpuspöllö

Tyynenmerenpöllönen ja ruostevarpuspöllö

_DSC6306Täälläkin mölyapinat hoitivat aamuherätyksen noin kello 5 aikaan.

PikkutöyhtöharakkaPikkutöyhtöharakka pari

 Pikkutöyhtöharakat hyörivät pihapiirissä ja kerjäsivät ruokaa terassilla istuvilta vierailta.

Uuurenokka-aniOlkainpalokärki

Uurrenokka-ani ja olkainpalokärki

TermiittiarattiIsotiikerihaikara

Termiittiaratti ja isotiikerihaikara

Jokiristeilylle lähdettiin aamiaisen jälkeen. Aluksi oli laskuvesi, joten mangrovemetsikön reunustamiin poukamiin päästiin retken lopuksi, kun nousuvesi oli nostanut vedenpintaa riittävästi. Simpukoiden kerääjät kahlasivat vedessä ja saksiravut kipittivät vedestä vapaina olevilla särkillä.

_DSC6836_DSC6564

_DSC6293_DSC6697

_DSC6699_DSC6700

RuusukapustahaikaraKeisarikaappari, naaras

Vaaleanpunainen ruusukapustahaikara ja keisarikaappari nähtiin lähietäisyydeltä.

Keisarikaappari koirasKuningastiira

Keisarikaappari koiras ja kuningastiira

KolokerttuliHarmaahaukkakehrääjä

Kolokerttuli ja harmaahaukkakehrääjä

Suola-altailta kerätään suolaa kuivankauden aikana. Yhdestä säkillisestä saa noin 4 $. Altailla oli sadoittain kahlaajia, joiden lajimäärityksessä vierähti tovi.

_DSC6312suola-altaat

_DSC6314Sesuvium portulacastrum

Hanasta tippuva vesi houkutti mehiläisiä. Suolaisessa  ympäristössä  kasvava Sesuvium portulacastrum.

Ilta-auringon säteissä makeanveden laguuni oli todella kaunis. Vesilintujen lisäksi vedessä uiskenteli krokotiilejä. Juomaan tulleet lehmät olivat hieman varuillaan.

_DSC6825_DSC6834

Retkellä näimme  sekä viherleguaanin, joka elää  Karibian puolella että nokileguaanin.  Vihreä voi tosin olla  soidinkiihkossaan  oranssinpunertava.

_DSC6757Green Iguana

MustakondoriMustakondorit olivat kerääntyneet tielle etsimään  syötävää.

Viimeinen kohde oli Punta Leona, jonka puistoalue on hyvä retkikohde. Päivän lämmetessä on sitten hyvä pulahtaa joko Tyyneenmereen tai johonkin monista hotelin uima-altaista. Hotelli on rajoittanut nenäkarhujen ja kapusiiniapinoiden pääsyä ravintolatiloihin, mutta alueella kehotetaan ajamaan hiljaa, jotta nenäkarhut eivät jää autojen alle. Puistoon on onnistuttu saamaan pysyvä puna-arojen populaatio ja lintujen kovaäänisiä huutoja kuulee tämän tästä.

Puna-araRuskonokkatukaani

Puna-ara ja ruskonokkatukaani

KauluspeukaloinenKauluspeukaloinen pesällä

Kauluspeukaloinen pesänrakennuspuuhissa

_DSC7008_DSC5589

Cojoba costaricensiscashew kukinto

 Cojoba costaricensis ja cashewpähkinän kukinto

BegoniaLuonnonvaraisia begonialajeja on useita.

_DSC7037Biolleyana

Paperiampiaisten  rakenteilla oleva pesä ja Biolleyana suvun kaskas.

Muistojen kera kohti San Josen lentokenttää ja Suomen lumisia maisemia.

Piispatangara 4

Luontokeskus Haltian Maahisenkierros 4.6.2013

maisema 1Luontokeskus Haltia Nuuksiossa on avannut ovensa. Keskuksen lähiluontoon reititetty n. 2 km mittainen Maahisen kierros on oiva reitti, kun haluaa tehdä 1-2 tunnin luontoretken. Reitin varrella on kosteikkoja ja karua kalliomaastoa. Eteläpäässä on näköalatasanne, josta voi ihailla Nuuksion Pitkäjärveä.

Helteinen (n. 27°C) päivä, lähes tyyntä eikä liiemmin edes hyttysiä metsän siimeksessä. Alkukesän perhoset olivat liikkeellä, korentoja lenteli useita lajeja.

Petohyönteisistä tanhukärpäset, naskalilude ja monet kovakuoriaiset pyydystivät itselleen syötävää. Hämähäkit olivat virittäneet verkkonsa, ja loispistiäiset tutkailivat kelottuneen kuusen runkoa.

Kosteikoissa suopursut kukkivat ja niiden tuoksu tuntui voimakkaana.Tupasvillojen tähkät hohtivat valkoisina vasten aurinkoa. Pohjolan kämmeköistä maariankämmekässä oli isot nuput, mutta valkolehdokki oli metsän reunassa jo täydessä kukassa.Juolukat ja hillat lopettelivat kukintaansa, sen sijaan suokukat olivat nupulla.

Kallioiden painanteissa kukki kalliokielo ja Etelä-Suomessa melko harvinainen pikkutervakko. Yksivuotinen huhtakurjenpolvikin löytyi polun reunalta.  Nuokkuhelmikän tyylikkään kauniit tähkät reunustivat polkua.

Metsälehmuksen lehdissä oli punaisia äkämiä, jotka olivat kuin pieniä tonttulakkeja. Pystyyn kuivanneista puista löytyi useita kääpiä. Lehtokarhusammalen pesäkkeiden suojuslehdet olivat kuin minikokoisia palmun latvoja.

Sipoonkorven vaellus 11.5.2013

sinivuokko

Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

Aurinkoinen ja lämmin (iltapäivällä lähes +19 °C) sää oli mitä mainioin keväiselle retkelle. Luonto oli kirinyt kiinni kevään myöhästymistä. Kevätkukkijat, perhoset ja muu elo oli runsastunut muutamassa päivässä.

Kuusijärvelle kokoontui 32 retkeläistä + oppaat ja autokolonna suuntasi kohti Byabäckenin pysäköintipaikkaa. Retken aluksi ihastelimme täydessä kukoistuksessa olevaa pystykiurunkannusten ja pikkukäenrieskojen värittämää niittyä. Myös mukulaleinikit olivat kukassa. Metsän siimeksestä löytyi vielä kukkivia näsiäpensaita.

näsiä

Näsiä

kiurunkannus

Kiurunkannus ja pikkukäenrieska

Kapusimme jyrkkää rinnettä kohti Fallträskiä, josta suuntasimme kohti Ängesbölen tulentekopaikkaa. Rinne oli paikoin sinisenään sinivuokkoja. Kevätkukkijoista tunnistettiin imikkä sekä ihasteltiin valkovuokkoja. Yksittäiset kevätlinnunsilmät olivat jo kukassa. Taukopaikan läheisyydessä katseltiin ja kosketeltiin limasientä ja kuvattiin innokkaasti vuokonpahkapikaria.

vuokonpahkapikari

Vuokonpahkapikari

limasieni

Limasieni

Rupikonna paistatteli päivää varpujen seassa ja löytyipä tien varren ojasta sammakonkutuakin.

Rupikonna

Rupikonna

Tarkkaavaiset kulkijat löysivät kaunomaljakkaita, jotka pilkottivat kellanoranssina karikkeen seassa. Tämä melko harvinainen lehtojen ja kuusimetsien laji sinistyy kosketeltaessa. Korvasieniä nähtiin vain muutama.

Kaunomaljakas

Kaunomaljakas

Metsässä oli vielä paljon kevätkosteutta, osa poluista oli kuraisia, ja pieniä lammikoita oli siellä täällä. Lammikoiden äärellä olisi voinut viipyä pitempäänkin, koska lammesta löytyi paljon kiinnostavaa katsottavaa. Vesiperhosen toukat raahautuivat hitaasti eteenpäin naamioituneena karikkeesta keräämänsä kotelon suojissa. Pieni vesipunkki uiskenteli pinnassa ja vesisiira haahuili pohjalla. Hyttyset eivät vielä kiusanneet kulkijoita, koska ne olivat vasta toukkina lammikossa.Sipoonkorpi

vesiperhonen

Vesiperhonen

rivikääpä

Rivikääpä

Kantokääpä " itkee"

Kantokääpä ” itkee”

Byabäcken kaatuneita puitaevästys

Lintujen laulukuorossa olivat äänessä mm. sirittäjä pajulintu, peippo, rautiainen, peukaloinen, vihervarpunen, laulurastas ja punarinta.

Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pitkäjärven lintutornilla

21.4.2013 Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pitkäjärven lintutornilla

Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

klo 7.45-11.45 aurinkoinen ja tyynehkö sää, aamulla lämpötila nollan pinnassa, päivällä +8C

lintutorni

Järvi oli lähes kokonaan vielä jäässä, muutamissa sulissa uiskenteli melko vähän lintuja. Mutta tornille ei päässyt kuivin jaloin: tulva esti portaille pääsyn. Kaikkiaan 26 harrastajaa (oppaiden lisäksi) vieraili tornin tuntumassa aamupäivän aikana, mukana oli 5 lasta.tulvavesi

Paikallisina oli kaksi laulujoutsenta ja kaksi kurkea, joukko nokikanoja, isohko parvi taveja ja kaksi kanadanhanhea. Taivaanvuohet olivat jo runsaslukuisia ja yksinäinen meriharakka tonki mullosta. Ruskosuohaukkapari kierteli alueella.

kalasääski

Kalasääski

Muuttavina nähtiin mm. 15 metsähanhea ja kalasääski.

Punarinta

Punarinta

nokkosperhonen

Nokkosperhonen

koivutyttöperhonen

Koivutyttöperhonen

Päivän lämmettyä katselimme pikkuotuksia. Koivutyttö- ja nokkosperhoset olivat aktiivisesti lennossa. kuvaajat

Yksi sitruunaperhonenkin lenteli tien varressa. Maamehiläisiä pyöri lämpimän metsänreunan penkalla ainakin kahta lajia. Erikoisen näköinen kuutäpläpirkko haahuili puun rungolla.

maamehiläinen

Maamehiläinen

kultapistiäinen

Kultapistiäinen

pirkko

Kuutäpläpirkko

maakiitäjäinen

Maakiitäjäinen

Sisiliskotkin olivat havahtuneet horroksestaan. Useita yksilöitä lämmitteli kävelytien reunalla.sisiliskot

Sähkömagneettisia ilmiöitäkin seurattiin, kun jalusta alkoi voimalinjan alla täristä. Sitten kokeiltiin termospullolla ja sekin tärisi! Ei varmaankaan kovin terveellinen paikka oleilla pidempään.testi

Lintulajilistan laativat Biti ja Ode

1

Laulujoutsen

2

Metsähanhi

3

Kanadanhanhi

4

Tavi

5

Sinisorsa

6

Telkkä

7

Isokoskelo

8

Ruskosuohaukka

9

Varpushaukka

10

Kalasääski

11

Nokikana

12

Kurki

13

Meriharakka

14

Töyhtöhyyppä

15

Taivaanvuohi

16

Kuovi

17

Metsäviklo

18

Naurulokki

19

Kalalokki

20

Harmaalokki

21

Uuttukyyhky

22

Sepelkyyhky

23

Pikkutikka

24

Kiuru

25

Niittykirvinen

26

Västäräkki

27

Punarinta

28

Mustarastas

29

Räkättirastas

30

Laulurastas

31

Punakylkirastas

32

Tiltaltti

33

Sinitiainen

34

Talitiainen

35

Närhi

36

Harakka

37

Naakka

38

Varis

39

Kottarainen

40

Peippo

41

Viherpeippo

42

Hemppo

43

Keltsirkku

44

Pajusirkku

Linturetkellä Pakkalassa 14.4.

Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

Sää:  sumuista, pilvistä, tyyntä, +2C, lunta maassa vielä runsaasti

Pieni retkiryhmämme (9 henkilöä) tallusteli, tähysteli, kuunteli ja keskusteli muutaman tunnin ajan pitkin Pakkalan ja Haltialan peltoja. Lintuelon hiljaisuus oli hämmentävää. Mustarastaat lauloivat, samoin yksinäinen hemppo ja peippo. Kiuruja sentään löytyi pelloilta jokunen. Kanahaukka häiritsi variksia istumalla näkyvästi korkeassa kuusessa. Kanahaukan mielilintu fasaani köökötteli kuuluvasti – ei ehkä ollut havainnut haukkaa.

Pikkuvarpusia on alueella selvästi ”tavallista” varpusta enemmän. Somia täpläposkia löytyi monesta paikasta.

Pikkuvarpuset

Pikkuvarpuset

naurulokit

Naurulokki

Pelloilla hyöri runsaasti naurulokkeja ja muutama kymmenen töyhtöhyyppää. Yksinäinen kurki oli liittynyt seuraan, mutta ulkoilijoiden irtokoirat karkottivat sen pois.

Vantaanjoki 140413

Vantaanjoki 14. 4. 2013

Jopa Vantaanjoki oli yhä jääkannen alla; sulaa löytyi vain aivan rannan tuntumasta. Retken lajimäärä oli 32, aika kohtuullista kevään myöhäisyyteen nähden.

Lajilista. x= runsaasti. Lajilistan laativat Biti ja Markku Ojala

1

Sinisorsa

n10

2

Telkkä

a1/1

3

Kanahaukka

1

4

Fasaani

5

Kurki

1p

6

Töyhtöhyyppä

>20

7

Naurulokki

nn500

8

Kalalokki

n5

9

Harmaalokki

n10

10

Pulu

a2

11

Uuuttukyyhky

n10

12

Sepelkyyhky

1

13

Käpytikka

1

14

Kiuru

>20

15

Västäräkki

a4

16

Mustarastas

>20

17

Räkättirastas

1

18

Kuusitiainen

1

19

Sinitiainen

2

20

Talitiainen

X

21

Närhi

a9

22

Harakka

x

23

Naakka

x

24

Varis

x

25

Kottarainen

>30

26

Varpunen

x

27

Pikkuvarpunen

>20

28

Peippo

29

Viherpeippo

n10

30

Tikli

2

31

Hemppo

5

32

Keltasirkku

n10

Talviretkellä Tansaniassa: Linnut

Perhonen imi ravintoa norsun kikkareelta

Pohjois-Tansaniasta löytyy hyvin monipuolista luontoa.  Savannitkaan eivät ole pelkkää heinikkoa. Tulivuoret ovat tupruttaneet ympärilleen tuhkaa ja vaikuttaneet kasvillisuuteen. Vaikka sateesta ei ole tietoakaan, säilyvät pohjavesimetsät vihreinä. Manyaran kansallispuisto on parhaita paikkoja tutustua näihin elämää täynnä oleviin vihreisiin metsiin. Elokuvista tuttua savannia riittää esimerkiksi Tarangiressa silmänkantamattomiin, helmikuussa ruoho vielä vihertää ja lintuelo on runsasta.

Retkemme suuntautui kolmeen luontotyypiltään erilaiseen kohteeseen: Arusha, Manyara ja Tarangire.  Päivät kuluivat retkeillessä ja siirtymätaipaleet paikasta toiseen eivät vieneet liikaa aikaa.

Linnut

etelänkalkkunasarvekas

Etelänkalkkunasarvekas

Linturetki alkoi jo Arushan hotellin pihalla varhain torstaiaamuna, kun useita hopeasarvinokkia  istuskeli viereisen puiston latvuksissa. Myöhemmin laji osoittautui helposti nähtäväksi sekä Arushan että Manyaran kansallispuistoissa. Lähisukulainen, etelänkalkkunasarvekas, näyttäytyi useaan kertaan. Huikean suuret linnut kävelevät verkkaiseen tahtiin maata tutkien. Lennossa siipisulat ovat hätkähdyttävän valkoiset.

Punanokkatoko

Punanokkatoko

Lintujen havainnoimista haittasi varsin paljon se, että autosta ei voinut poistua. Monet äänet olivat täysin outoja. Hyviä paikkoja pikkulintujen tarkkailuun olivat hotellien pihat ja puutarhat sekä kansallispuistojen picnic-paikat.

Paras evästyspaikka sijaitsi Manyaran kansallispuistossa. Lukuisat pikkulinnut ja vähän kookkaammatkin lepäilivät puiden varjossa ja tulivat mielellään tutkimaan, jos vierailijoilta jäisi joitakin tähteitä.  Upea kivikkosatakieli piileskeli aluksi, mutta voitti luontaisen ujoutensa ja asettui komeasti poseeraamaan maahan noin 10 metrin etäisyydelle. Sinipääpeipot ja maasepät hyörivät pöytien ympärillä.

sinipääpeippo

Sinipääpeippo

maaseppä

Maaseppä

kivikkosatakieli

Kivikkosatakieli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuhkakottarainen

Tuhkakottarainen

Tansanian endeemi, tuhkakottarainen oli erittäin runsas Tarangiren kansallipuistossa. Loistokottaraisten rinnalla laji näyttää kyllä melko vaatimattomalta.

Loistokottarainen

Loistokottarainen

Petolintujen lajilista jäi varsin lyhyeksi. Staijaaminen autosta ei ole helppoa. Mutta runsaimmilta korppikotkilta ei voi välttyä. Paras korppikotkahavainto koski Manyarassa nähtyä palmukorppikotkaa. Ja ehdottomasti sympaattisin petolintu oli aivan auton vieressä istuskellut afrikankääpiöhaukka.

Afrikankääpiöhaukka

Afrikankääpiöhaukka

Savannihuuhkaja

Savannihuuhkaja

Pöllöt ovat jokaisen retkeilijän toivelistalla.Löysimme kolme lajia. Merun alarinteeltä löysimme valtavan kookkaan savannihuuhkajan, joka ystävällisesti jäi istumaan lähipuuhun.  Sama laji huuteli aktiivisesti Manyaran hotellin alapuolella – aamuhämärissä ja jopa aamupäivällä. Kuulosti siltä kuin äänessä olisi ollut kaksi lintua (koiras ja naaras). Tarangiressä havaittiin kaksi savannivarpuspöllöä ja täydessä vauhdissa nähty kolonsa suulla istuskellut tornipöllö. Jälkimmäisen havaitsija sai autossa spontaanit aplodit!

pikkuflamingo

Ensimmäiset pikkuflamingot – ehkä muutama tuhat lintua – havaittiin Momella-järvillä ja olimme tyytyväisiä. Mutta näkymä, joka avautui Manyara-hotellin pihalta, mykisti kaikki. Lintuja oli järvellä 20000 yksilöä tai jopa enemmän.

Suurikokoiset linnut olivat siedettävän helppoja tunnistaa. Mutta lähes tulkoon toivottomiksi todettiin mm. hertut ja kiurut. Äänten ja laulujen tuntemus olisi välttämätöntä.

Etelänkruunukurki

Etelänkruunukurki