Avainsana-arkisto: Perhoset

Kevätyön perhossafari ja muita tapahtumia

Tunnusraitayökkönen

Tunnusraitayökkönen

Huhtikuun puolenvälin jälkeen alkanut lämmin jakso herätti luonnon kevääseen. Hämärän laskeutuessa lähdettiin perhossafarille. Valkoinen lakana ja kirkas valo houkuttelivat varhaiskevään yöperhosia. Kevätyössä lenteleviä lajeja on melko paljon ja osa niistä ei voi vastustaa valon houkutusta.

Kun vielä oli hieman valoisaa, saapuivat ensimmäiset koit valolle. Yökkösistä ensimmäisiä olivat huhtiyökkönen ja tunnusraitayökkönen. Ne viettävät talven kotelossa, jonka sisällä on täysin kehittynyt perhonen.

Huhtiyökkönen

Huhtiyökkönen

Pimeys muuttui tummaksi yöksi ja lähistöllä pesivä lehtopöllöpariskunta aloitti poikasten ruokintapuuhat. Uros tuo naaraalle saalista ja ilmoittaa tulostaan äänekkäästi. Naaras vastaa ja odottaa pesällä myyräateriaa.

Perhosvalollekin saapui uusia lajeja. Huhtinirkko pörräsi levottomana valon ympärillä ja asettui lopulta vaalealle alustalle keinuttelemaan ruumistaan hitaasti ylös ja alas. Vaalea keltapiiloyökkönen oli viettänyt talven aikuisena perhosena ja oli nyt lähtenyt lentoon etsimään puolisoa. Nirkot sen sijaan viettävät talven koteloituneena.

huhtinirkko

Huhtinirkko

Keltapiiloyökkönen

Keltapiiloyökkönen

Auringon aktiivisuus oli kohonnut iltapäivällä ja toiveissa oli nähdä revontulia. Valitettavasti aktiivisuus hiipui ja pilvipeite lipui tähtien peitoksi. Mutta lakanan ympärillä tapahtumat jatkuivat.

Kevätharmomittari ja haapamittari lepattelivat lampun loisteessa ja asettuivat lakanan pimeälle puolelle.

Kevätharmomittari

Kevätharmomittari

Haapamittari

Haapamittari

Varsinainen karvakasa on kevätvillaselkä, joita saapui useita.kevätvillaselkä

Joitakin vuosia sitten vielä melko harvinainen tammimittari lehahti rakennuksen seinälle hieman etäälle valosta. Se on kookas kotelona talvehtiva alkukeväällä lentävä laji.

Tammimittari

Tammimittari

Tammiraitayökkönen saapui puolenyön aikaan.tammiraitayökkönen

Lentoliikenne hiljeni ja oli aika sammuttaa valo. Kunhan kevät vähän etenee, niin on jälleen aika sytyttää valo ja tarkkailla yön tapahtumia.

Yökkösten yö Vantaalla 5.8.2013

perhosvaloLämmin elokuun yö, vielä kello 23 oli + 21 °C lämmintä.  Perhosvalo sytytettiin houkuttelemaan yön siivekkäitä.  Lämmin ilta enteili hyvää lentosäätä, koska viileässä ja kosteassa säässä perhoset eivät lennä.

Metsän reunaan viritetty valkoinen lakana palveli havainnointialustana. Pihapiirin puna- ja sinisävyiset kukat sekä voimakkaasti tuoksuvat valkoiset narsissitupakat toimivat lisähoukuttimina.

Yöperhosten tarkkailussa mitään otusta ei pyydystetä ja kerätä talteen, joten ne pääsevät takaisin luontoon ja voivat tulla uudestaankin vierailemaan pihapiiriin.

vesiperhonen surviaiskoi

Vesiperhonen                                                 Surviaiskoi

Ennen puoltayötä valolle saapui muutama yökkönen ja kääriäisiä.  Useita lajeja vesiperhosia laskeutui lakanalle. Pitkiä tuntosarviaan heilutteleva surviaiskoi oli melko vaatimattoman näköinen lukuun ottamatta valtavan pitkiä vaaleita tuntosarviaan. 

Kirvakorentoja oli useita ja yksi istahti käsivarrelle ja luuli saavansa mainion makupalan, koska pieni nipistys iholla kertoi hyvästä yrityksestä.

Kirvakorento

Kirvakorento

Puolen yön jälkeen alkoi yökkösiä saapua runsaammin.   Yö oli pimennyt riittävästi, joten valon hehku veti vastustamattomasti puoleensa.

Gammayökkösiin kuuluvia lajeja oli useita. Vähitellen alkoi tulla ”metallia”.  Tina- ja messinkiyökkösten siipikuviot kimaltelivat valossa. 

Tinayökkönen

Tinayökkönen

Messinkiyökkönen

Messinkiyökkönen

Gammayökkösiä: Ylinnä kysymysmerkkiyökkönen

kysymysmerkkiyökkönen gammis gammayökkönen

Pihlajakehrääjän ulkomuoto on sitten aivan toisenlainen. Karvainen perhonen on kuin turkiksiin sonnustautunut.  Samantapainen ulkomuoto on kyttyränirkolla, joka jäi lepäilemään valon loisteeseen.

Pihlajakehrääjä

Pihlajakehrääjä

Kyttyränirkko

Kyttyränirkko

Äkkiseltään voisi kirjokallioyökköstä luulla jäkälän peittämäksi puun kuoren palaksi.  Voi vain kuvitella miten hyvin se sulautuu ympäristöön levätessään puun rungolla.

Kirjokallioyökkönen

Kirjokallioyökkönen

Niitty-yökkösiä oli useita, samoin suruyökkösiä, osalla tosin oli jo melko kuluneet siivet. Mittariperhosia lenteli useita lajeja.

Niitty-yökkönen

Niitty-yökkönen

Suruyökkönen

Suruyökkönen

Noin kello yhden aikaan saapui sitten yön kohokohta. Keltaritariyökkönen ei ole ihan niitä tavallisimpia yöperhosia. Kymmenisen vuotta sitten se oli vielä suurharvinaisuus Suomessa.   2000-luvulla siitä on tehty jo runsaasti havaintoja.

Keltaritariyökkönen

Keltaritariyökkönen

Valo sammui kello yhden jälkeen ja perhoset suuntasivat kulkunsa kuka minnekin.

Talviretkellä Tansaniassa: Perhosia ja muita pieniä otuksia

Retkellä oli aikaa myös katsella kauniita perhosia, niitä lentelikin esimerkiksi Arushassa metsätien reunoilla sankoin joukoin. Jotkin lajit ovat lähes kämmenen kokoisia. Kukkapuut ja savannin reunojen kukkivat kasvit vetivät perhosia puoleensa. Perhosten määrittäminen onkin sitten toinen juttu, mutta kauneus ennen kaikkea.

Isot perhoset olivat ritariperhosia, muutama afrikanmonarkkikin nähtiin, samoin sinisiipiä. Sitruunaperhosen ja kaaliperhosten sukulaisia lenteli runsaasti.

Ritariperhonen Papilio demodocus

Ritariperhonen Papilio demodocus

Ritariperhonen, Papilio sp.

Ritariperhonen, Papilio chrapkowskoides

Ritariperhonen ?

Ritariperhonen ?

Kaaliperhosen sukulaislaji

Kaaliperhosen sukulaislaji

Täpläperhoslajejakin oli useita. Koska aika ajoin oli satanut, kosteita hietikkoja ja savilätäkköjä oli siellä täällä. Ne ovat perhosille tärkeitä juomapaikkoja. Perhoset imevät kosteasta maaperästä suoloja.

Täpläperhonen, Hamanumida daedalus

Täpläperhonen, Hamanumida daedalus

Aukealla savannilla perhosia oli melko vähän, sen sijaan Manyaran hotellin puutarha oli hyvä paikka tutkailla pikkuotuksia. Koska hotellissa paloivat valot myös yöllä, niin ”ötökkäsafari” jatkui illan pimetessä. Valoilta löytyikin paljon kiinnostavia otuksia. Yksi retken toivelajeista oli rukoilijasirkka, joka lensikin valon houkuttelemana saalistamaan muita otuksia. Sauvasirkka saapui myös ja istahti käytävän kaiteelle.

Pillerinpyörittäjä on tuttu TV:stä, nyt se käveli yövalon loisteessa kohti kuvaajaa. Pilleriä ei tosin ollut mukana.

Lantakuoriainen "Pillerinpyörittäjä"

Lantakuoriainen ”Pillerinpyörittäjä”

Mahtoi siinä olla muilla asukkailla vähän ihmettelemistä, kun me hiivimme otsalappujen valaistessa pitkin käytäviä ja kuvasimme valoille tulleita hyönteisiä. Aamun valjetessa löytyi vielä muutamia, jotka häipyivät omille teilleen auringon noustessa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, öiset retket olisivat jatkuneet pidempään. Nyt piti mennä nukkumaan, jotta seuraavana päivänä jaksoi lähteä savannille.

Rukoilijasirkka

Rukoilijasirkka

Sauvasirkka

Sauvasirkka

Jokin siilikäs

Jokin kehrääjä

Jokin kehrääjä

Agamalisko

Liskot paistattelivat päivää kivien ja puiden runkojen päällä ja luikahtivat nopeasti piiloon, kun pienikin liike osui näkökenttään. Illan tullessa ne kiipeilivät pitkin seiniä pyydystämässä valoille hakeutuneita hyönteisiä.

Lisko

Kilpikonna

Kilpikonna

Kuivalla maalla tallustava kilpikonna tuntui jotenkin eksyneen väärän ympäristöön, mutta tyynen rauhallisesti se taittoi matkaansa savannilla.

Arushan kosteikolla heinikosta pomppasi pieni sammakko, jolla oli vihreä raita selässä. Käärmeet eivät suvainneet näyttäytyä.

Sammakko

Sammakko

Muurahaisleijonan toukkien koloja oli hietikossa ja aikuinen korento lepäili heinänkorrella akasiapuiden varjossa. Avoimilla paikoilla singahteli ja lenteli heinäsirkkoja. Isommat sirkat kelpasivat sarvinokille ja mehiläissyöjille, jotka napsivat niitä taidokkaasti suoraan ilmasta.

Muurahaiskorento

Muurahaiskorento

Tsetsekärpänen

Tsetsekärpänen

Tarangire on säilynyt luonnontilaisena osittain tsetsekärpästen ansiosta. Eipä ole ennen mikään hyönteinen purrut niin terävällä imukärsällä kuin nuo viheliäiset kärpäset, joita tunkeutui autoon joka kerta, kun pysähdyttiin.