Aihearkisto: ötökät

Pihavieraita

Metsäkauris

Metsäkauris

Tähän aikaan vuodesta pihaan saapuvat uudet vieraat.  Yön pimeydessä hiivitään pensaiden suojissa ja kavutaan talon seinille pitämään vahtia.

Vantaan alueella on vahva valkohäntä- ja metsäkauriskanta. Ne kiertävät vakiopolkujaan ja saapuvat pihaan katsastamaan mitä olisi tarjolla. Ensimmäiseksi katoavat monivuotiset orvokit, mutta perunamaalle jääneitä perunoitakaan ei hyljeksitä. Omenat ovat suurta herkkua.

metsäkauris 1metsäkauris 2

Valkohäntäkauris

Valkohäntäkauris

Kauriit ovat liikkeellä päivälläkin, aamuyöstä tullaan porukalla omenavarkaisiin.

metsäkauris 3Supikoira ei ole nirso ruuan suhteen ja omenat ovat sen herkkuruokaa. Yön pimeydessä se hiipii mutustamaan nurmikolle jääneet omenat.

Supikoira

Supikoira

Kuusissa on tänä vuonna vähänlaisesti käpyjä, joten oravilla piisaa kiirettä, kun talvivarastot pitää varmistaa. Nopeasti poskipussit täyteen  pähkinöitä  -ja sitten menoksi.orava ja bowli Einari vauhdissa

Pienet otukset ovat vielä liikkeellä. Litteämäihiäinen kapuaa kompostin reunalla ja sylkikuoriaisen toukka tarpoo kohti talvehtimispaikkaa.

Litteämäihiäinen

Litteämäihiäinen

toukka

Sylkikuoriaisen toukka

Seinälukit hengailevat seinillä ja vaanivat saalista. Päivä kuluu rattoisasti tiiliseinästä kiinni pitäessä.

harvestmanRuostekäpylude elää männyn kävyillä. Sitä näkee vain elokuun lopusta seuraavaan kevääseen.

ruostekäpylude

Kokoperheen hyönteisretki Vantaan luontokoululla 17.8.2013

luontokoulullaPääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Sateen uhka ei haitannut innokkaita luontoharrastajia lämpimänä (+ 22 °C) elokuun päivänä. Yhteensä 34 (lapsia 20) retkeläistä kokoontui luontokoulun pihaan, josta jatkettiin oppaiden ohjaamana pienissä ryhmissä etsimään lähistön otuksia.

Kukkakärpäsiä lenteli useita lajeja syysmaitiaisten ja muiden syyskesän kukkien kukissa. Moni halusi vielä varmistaa, että eiväthän ampiaista matkivat kukkakärpäset pistä.  Myös muita kärpäsiä tutkittiin tarkemmin.

Kukkakärpäsiä

Kukkakärpäsiä

Raatokärpänen

Raatokärpänen

Punasänkiön vaaleanpunaiset kukat reunustivat tienvierustaa ja ranta-alpit kukkivat kostean ojan reunoilla.  Tammen terhot olivat jo melko kookkaita, mutta vielä aivan vihreitä.punasänkiö tammenterhot

Luteita ja niiden toukka-asteita kiipeili kasveilla ja leppäpirkot kipittivät etsimään kirva-ateriaa. Kirvoja olikin runsaasti ja niitä kerättiin purkkiin mikroskoopilla tarkastelua varten.

Nuoria viherluteita

Nuoria viherluteita

Nokkoskirjolude

Nokkoskirjolude

Kirvoja

Kirvoja

Seitsenpistepirkko

Seitsenpistepirkko

Monelle sylkikaskaan sylkipallerot olivat tuttuja, mutta harvemmin oli tutustuttu aikuiseen sylkikaskaaseen.

Sylkikaskas

Sylkikaskas

Pilvinen sää ei houkutellut perhosia lentoon. Ainoastaan tuikekoi ruokaili rapsikuoriaisten seurassa pietaryrtillä ja muutama tuomenkehrääjäkoi lepäili kasvien lehdillä.

Tuikekoi ja rapsikuoriaisia

Tuikekoi ja rapsikuoriaisia

Heinäsirkat soittelivat heinikossa ja löytyipä sieltä hepokattikin.

Töpökatti

Töpökatti

Metsälukki ja vaaksiainen pitkine jalkoineen herättivät kiinnostusta.  Kuolleena löytynyt vaaksiainen päätyi mikroskoopin valokeilaan.

_U0E8704vaaksiainen

Metsälukki                                                                  Vaaksiainen

Ensimmäisten sadepisaroiden putoillessa siirryttiin koulun sisätiloihin. Siellä oli hyvä pitää evästauko ja tutkia vuorotellen otuksia mikroskoopilla.  Aika ajoin syntyi jopa jonoa, kun verkkosilmät ja muut hyönteisten rakenteet vetivät huomion puoleensa.mikroskoopeillaMyös ötököistä kertova kuvaesitys keräsi katsojia. Ruokailun lomassa ratkottiin pöydille asetettuja rastitehtäviä.

Sipoonkorven vaellus 11.5.2013

sinivuokko

Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

Aurinkoinen ja lämmin (iltapäivällä lähes +19 °C) sää oli mitä mainioin keväiselle retkelle. Luonto oli kirinyt kiinni kevään myöhästymistä. Kevätkukkijat, perhoset ja muu elo oli runsastunut muutamassa päivässä.

Kuusijärvelle kokoontui 32 retkeläistä + oppaat ja autokolonna suuntasi kohti Byabäckenin pysäköintipaikkaa. Retken aluksi ihastelimme täydessä kukoistuksessa olevaa pystykiurunkannusten ja pikkukäenrieskojen värittämää niittyä. Myös mukulaleinikit olivat kukassa. Metsän siimeksestä löytyi vielä kukkivia näsiäpensaita.

näsiä

Näsiä

kiurunkannus

Kiurunkannus ja pikkukäenrieska

Kapusimme jyrkkää rinnettä kohti Fallträskiä, josta suuntasimme kohti Ängesbölen tulentekopaikkaa. Rinne oli paikoin sinisenään sinivuokkoja. Kevätkukkijoista tunnistettiin imikkä sekä ihasteltiin valkovuokkoja. Yksittäiset kevätlinnunsilmät olivat jo kukassa. Taukopaikan läheisyydessä katseltiin ja kosketeltiin limasientä ja kuvattiin innokkaasti vuokonpahkapikaria.

vuokonpahkapikari

Vuokonpahkapikari

limasieni

Limasieni

Rupikonna paistatteli päivää varpujen seassa ja löytyipä tien varren ojasta sammakonkutuakin.

Rupikonna

Rupikonna

Tarkkaavaiset kulkijat löysivät kaunomaljakkaita, jotka pilkottivat kellanoranssina karikkeen seassa. Tämä melko harvinainen lehtojen ja kuusimetsien laji sinistyy kosketeltaessa. Korvasieniä nähtiin vain muutama.

Kaunomaljakas

Kaunomaljakas

Metsässä oli vielä paljon kevätkosteutta, osa poluista oli kuraisia, ja pieniä lammikoita oli siellä täällä. Lammikoiden äärellä olisi voinut viipyä pitempäänkin, koska lammesta löytyi paljon kiinnostavaa katsottavaa. Vesiperhosen toukat raahautuivat hitaasti eteenpäin naamioituneena karikkeesta keräämänsä kotelon suojissa. Pieni vesipunkki uiskenteli pinnassa ja vesisiira haahuili pohjalla. Hyttyset eivät vielä kiusanneet kulkijoita, koska ne olivat vasta toukkina lammikossa.Sipoonkorpi

vesiperhonen

Vesiperhonen

rivikääpä

Rivikääpä

Kantokääpä " itkee"

Kantokääpä ” itkee”

Byabäcken kaatuneita puitaevästys

Lintujen laulukuorossa olivat äänessä mm. sirittäjä pajulintu, peippo, rautiainen, peukaloinen, vihervarpunen, laulurastas ja punarinta.

Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pitkäjärven lintutornilla

21.4.2013 Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pitkäjärven lintutornilla

Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

klo 7.45-11.45 aurinkoinen ja tyynehkö sää, aamulla lämpötila nollan pinnassa, päivällä +8C

lintutorni

Järvi oli lähes kokonaan vielä jäässä, muutamissa sulissa uiskenteli melko vähän lintuja. Mutta tornille ei päässyt kuivin jaloin: tulva esti portaille pääsyn. Kaikkiaan 26 harrastajaa (oppaiden lisäksi) vieraili tornin tuntumassa aamupäivän aikana, mukana oli 5 lasta.tulvavesi

Paikallisina oli kaksi laulujoutsenta ja kaksi kurkea, joukko nokikanoja, isohko parvi taveja ja kaksi kanadanhanhea. Taivaanvuohet olivat jo runsaslukuisia ja yksinäinen meriharakka tonki mullosta. Ruskosuohaukkapari kierteli alueella.

kalasääski

Kalasääski

Muuttavina nähtiin mm. 15 metsähanhea ja kalasääski.

Punarinta

Punarinta

nokkosperhonen

Nokkosperhonen

koivutyttöperhonen

Koivutyttöperhonen

Päivän lämmettyä katselimme pikkuotuksia. Koivutyttö- ja nokkosperhoset olivat aktiivisesti lennossa. kuvaajat

Yksi sitruunaperhonenkin lenteli tien varressa. Maamehiläisiä pyöri lämpimän metsänreunan penkalla ainakin kahta lajia. Erikoisen näköinen kuutäpläpirkko haahuili puun rungolla.

maamehiläinen

Maamehiläinen

kultapistiäinen

Kultapistiäinen

pirkko

Kuutäpläpirkko

maakiitäjäinen

Maakiitäjäinen

Sisiliskotkin olivat havahtuneet horroksestaan. Useita yksilöitä lämmitteli kävelytien reunalla.sisiliskot

Sähkömagneettisia ilmiöitäkin seurattiin, kun jalusta alkoi voimalinjan alla täristä. Sitten kokeiltiin termospullolla ja sekin tärisi! Ei varmaankaan kovin terveellinen paikka oleilla pidempään.testi

Lintulajilistan laativat Biti ja Ode

1

Laulujoutsen

2

Metsähanhi

3

Kanadanhanhi

4

Tavi

5

Sinisorsa

6

Telkkä

7

Isokoskelo

8

Ruskosuohaukka

9

Varpushaukka

10

Kalasääski

11

Nokikana

12

Kurki

13

Meriharakka

14

Töyhtöhyyppä

15

Taivaanvuohi

16

Kuovi

17

Metsäviklo

18

Naurulokki

19

Kalalokki

20

Harmaalokki

21

Uuttukyyhky

22

Sepelkyyhky

23

Pikkutikka

24

Kiuru

25

Niittykirvinen

26

Västäräkki

27

Punarinta

28

Mustarastas

29

Räkättirastas

30

Laulurastas

31

Punakylkirastas

32

Tiltaltti

33

Sinitiainen

34

Talitiainen

35

Närhi

36

Harakka

37

Naakka

38

Varis

39

Kottarainen

40

Peippo

41

Viherpeippo

42

Hemppo

43

Keltsirkku

44

Pajusirkku

Liikettä lumirajassa

Aurinko lämmittää hangen pintaa ja lumikiteet sulavat. Sohjon seassa kipittää ja hyppii kevätlämmön herättämiä otuksia. Kannattaa katsella myös seinille, sillä myös perhosmaailma heräilee talvihorroksesta.

Monet hyönteiset ja hämähäkit ovat aikuistalvehtijoita. Osa hakeutuu suojaan maan rajaan, osa puiden oksille ja rungoille. Kevään kylmät yöt eivät lannista näitä kevään airuita, aamulla päivän lämmetessä kohmeiset otukset virkoavat uuteen päivään.

Hangen päällä kipittävä hämähäkki etsii ehkä saalista, voisikohan sille kelvata tikkukoi. Taitaa olla liian iso makupalaksi.  Sen sijaan lyhytsiipiselle koi voisi maistuakin.

hämmä

Hämähäkki

harmotikkukoi

Harmotikkukoi

lyhytsiipinen

Lyhytsiipinen
kaskas

Kaskas

Kohta jaloista singahtaa jokin pieni otus. Se on kaskas, jonka tunnistaa isoista silmistään ja erikoisen mallisista siivistään. Kesällä moni on tehnyt tuttavuutta kaskaiden kanssa, keväällä niitä harvemmin tulee havainneeksi.

kemppi

Kemppi

Erikoisen näköinen ötökkä on lennähtänyt seinälle. Siivekäs, hieman kyssäniskainen otus on kemppi. Muutama kemppilaji lähtee liikkeelle jo maalis-huhtikuussa. Melko moni kemppi hakeutuu havupuun suojaan talven ajaksi.

pihalattakoi

Pihalattakoi

Seinällä lepäilee siivet supussa pihalattakoi.  Usein lattakoita räpiköi myös huoneissa sisällä, kun kevätaurinko houkuttelee ne talvehtimispaikoistaan kohti valoa.

ruostesiipi toukka 2

Ruostesiiven toukka

Kiireisin etenijä hangella on ruostesiiven toukka, se hakee koteloitumispaikkaa. Karvamato on mainio makupala tiaisille ja monesti toukan matka päättyykin talitiaisen nokan napsautukseen.

Talviretkellä Tansaniassa: Perhosia ja muita pieniä otuksia

Retkellä oli aikaa myös katsella kauniita perhosia, niitä lentelikin esimerkiksi Arushassa metsätien reunoilla sankoin joukoin. Jotkin lajit ovat lähes kämmenen kokoisia. Kukkapuut ja savannin reunojen kukkivat kasvit vetivät perhosia puoleensa. Perhosten määrittäminen onkin sitten toinen juttu, mutta kauneus ennen kaikkea.

Isot perhoset olivat ritariperhosia, muutama afrikanmonarkkikin nähtiin, samoin sinisiipiä. Sitruunaperhosen ja kaaliperhosten sukulaisia lenteli runsaasti.

Ritariperhonen Papilio demodocus

Ritariperhonen Papilio demodocus

Ritariperhonen, Papilio sp.

Ritariperhonen, Papilio chrapkowskoides

Ritariperhonen ?

Ritariperhonen ?

Kaaliperhosen sukulaislaji

Kaaliperhosen sukulaislaji

Täpläperhoslajejakin oli useita. Koska aika ajoin oli satanut, kosteita hietikkoja ja savilätäkköjä oli siellä täällä. Ne ovat perhosille tärkeitä juomapaikkoja. Perhoset imevät kosteasta maaperästä suoloja.

Täpläperhonen, Hamanumida daedalus

Täpläperhonen, Hamanumida daedalus

Aukealla savannilla perhosia oli melko vähän, sen sijaan Manyaran hotellin puutarha oli hyvä paikka tutkailla pikkuotuksia. Koska hotellissa paloivat valot myös yöllä, niin ”ötökkäsafari” jatkui illan pimetessä. Valoilta löytyikin paljon kiinnostavia otuksia. Yksi retken toivelajeista oli rukoilijasirkka, joka lensikin valon houkuttelemana saalistamaan muita otuksia. Sauvasirkka saapui myös ja istahti käytävän kaiteelle.

Pillerinpyörittäjä on tuttu TV:stä, nyt se käveli yövalon loisteessa kohti kuvaajaa. Pilleriä ei tosin ollut mukana.

Lantakuoriainen "Pillerinpyörittäjä"

Lantakuoriainen ”Pillerinpyörittäjä”

Mahtoi siinä olla muilla asukkailla vähän ihmettelemistä, kun me hiivimme otsalappujen valaistessa pitkin käytäviä ja kuvasimme valoille tulleita hyönteisiä. Aamun valjetessa löytyi vielä muutamia, jotka häipyivät omille teilleen auringon noustessa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, öiset retket olisivat jatkuneet pidempään. Nyt piti mennä nukkumaan, jotta seuraavana päivänä jaksoi lähteä savannille.

Rukoilijasirkka

Rukoilijasirkka

Sauvasirkka

Sauvasirkka

Jokin siilikäs

Jokin kehrääjä

Jokin kehrääjä

Agamalisko

Liskot paistattelivat päivää kivien ja puiden runkojen päällä ja luikahtivat nopeasti piiloon, kun pienikin liike osui näkökenttään. Illan tullessa ne kiipeilivät pitkin seiniä pyydystämässä valoille hakeutuneita hyönteisiä.

Lisko

Kilpikonna

Kilpikonna

Kuivalla maalla tallustava kilpikonna tuntui jotenkin eksyneen väärän ympäristöön, mutta tyynen rauhallisesti se taittoi matkaansa savannilla.

Arushan kosteikolla heinikosta pomppasi pieni sammakko, jolla oli vihreä raita selässä. Käärmeet eivät suvainneet näyttäytyä.

Sammakko

Sammakko

Muurahaisleijonan toukkien koloja oli hietikossa ja aikuinen korento lepäili heinänkorrella akasiapuiden varjossa. Avoimilla paikoilla singahteli ja lenteli heinäsirkkoja. Isommat sirkat kelpasivat sarvinokille ja mehiläissyöjille, jotka napsivat niitä taidokkaasti suoraan ilmasta.

Muurahaiskorento

Muurahaiskorento

Tsetsekärpänen

Tsetsekärpänen

Tarangire on säilynyt luonnontilaisena osittain tsetsekärpästen ansiosta. Eipä ole ennen mikään hyönteinen purrut niin terävällä imukärsällä kuin nuo viheliäiset kärpäset, joita tunkeutui autoon joka kerta, kun pysähdyttiin.

 

Talviretkellä Tansaniassa: Linnut

Perhonen imi ravintoa norsun kikkareelta

Pohjois-Tansaniasta löytyy hyvin monipuolista luontoa.  Savannitkaan eivät ole pelkkää heinikkoa. Tulivuoret ovat tupruttaneet ympärilleen tuhkaa ja vaikuttaneet kasvillisuuteen. Vaikka sateesta ei ole tietoakaan, säilyvät pohjavesimetsät vihreinä. Manyaran kansallispuisto on parhaita paikkoja tutustua näihin elämää täynnä oleviin vihreisiin metsiin. Elokuvista tuttua savannia riittää esimerkiksi Tarangiressa silmänkantamattomiin, helmikuussa ruoho vielä vihertää ja lintuelo on runsasta.

Retkemme suuntautui kolmeen luontotyypiltään erilaiseen kohteeseen: Arusha, Manyara ja Tarangire.  Päivät kuluivat retkeillessä ja siirtymätaipaleet paikasta toiseen eivät vieneet liikaa aikaa.

Linnut

etelänkalkkunasarvekas

Etelänkalkkunasarvekas

Linturetki alkoi jo Arushan hotellin pihalla varhain torstaiaamuna, kun useita hopeasarvinokkia  istuskeli viereisen puiston latvuksissa. Myöhemmin laji osoittautui helposti nähtäväksi sekä Arushan että Manyaran kansallispuistoissa. Lähisukulainen, etelänkalkkunasarvekas, näyttäytyi useaan kertaan. Huikean suuret linnut kävelevät verkkaiseen tahtiin maata tutkien. Lennossa siipisulat ovat hätkähdyttävän valkoiset.

Punanokkatoko

Punanokkatoko

Lintujen havainnoimista haittasi varsin paljon se, että autosta ei voinut poistua. Monet äänet olivat täysin outoja. Hyviä paikkoja pikkulintujen tarkkailuun olivat hotellien pihat ja puutarhat sekä kansallispuistojen picnic-paikat.

Paras evästyspaikka sijaitsi Manyaran kansallispuistossa. Lukuisat pikkulinnut ja vähän kookkaammatkin lepäilivät puiden varjossa ja tulivat mielellään tutkimaan, jos vierailijoilta jäisi joitakin tähteitä.  Upea kivikkosatakieli piileskeli aluksi, mutta voitti luontaisen ujoutensa ja asettui komeasti poseeraamaan maahan noin 10 metrin etäisyydelle. Sinipääpeipot ja maasepät hyörivät pöytien ympärillä.

sinipääpeippo

Sinipääpeippo

maaseppä

Maaseppä

kivikkosatakieli

Kivikkosatakieli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuhkakottarainen

Tuhkakottarainen

Tansanian endeemi, tuhkakottarainen oli erittäin runsas Tarangiren kansallipuistossa. Loistokottaraisten rinnalla laji näyttää kyllä melko vaatimattomalta.

Loistokottarainen

Loistokottarainen

Petolintujen lajilista jäi varsin lyhyeksi. Staijaaminen autosta ei ole helppoa. Mutta runsaimmilta korppikotkilta ei voi välttyä. Paras korppikotkahavainto koski Manyarassa nähtyä palmukorppikotkaa. Ja ehdottomasti sympaattisin petolintu oli aivan auton vieressä istuskellut afrikankääpiöhaukka.

Afrikankääpiöhaukka

Afrikankääpiöhaukka

Savannihuuhkaja

Savannihuuhkaja

Pöllöt ovat jokaisen retkeilijän toivelistalla.Löysimme kolme lajia. Merun alarinteeltä löysimme valtavan kookkaan savannihuuhkajan, joka ystävällisesti jäi istumaan lähipuuhun.  Sama laji huuteli aktiivisesti Manyaran hotellin alapuolella – aamuhämärissä ja jopa aamupäivällä. Kuulosti siltä kuin äänessä olisi ollut kaksi lintua (koiras ja naaras). Tarangiressä havaittiin kaksi savannivarpuspöllöä ja täydessä vauhdissa nähty kolonsa suulla istuskellut tornipöllö. Jälkimmäisen havaitsija sai autossa spontaanit aplodit!

pikkuflamingo

Ensimmäiset pikkuflamingot – ehkä muutama tuhat lintua – havaittiin Momella-järvillä ja olimme tyytyväisiä. Mutta näkymä, joka avautui Manyara-hotellin pihalta, mykisti kaikki. Lintuja oli järvellä 20000 yksilöä tai jopa enemmän.

Suurikokoiset linnut olivat siedettävän helppoja tunnistaa. Mutta lähes tulkoon toivottomiksi todettiin mm. hertut ja kiurut. Äänten ja laulujen tuntemus olisi välttämätöntä.

Etelänkruunukurki

Etelänkruunukurki

 

 

 

 

 

Lumikorennot ilmestyvät hangelle

Siivettömät lumikorennot (Boreus westwoodi) ilmestyvät leutoina talvipäivinä hangelle.  Aikuiset korennot syövät mm. sammalta. Niillä on ruumiinnesteessään eräänlaista pakkasnestettä, joka estää nesteen jäätymistä. Niiden ” veri” kiertää vielä jopa -6 asteen pakkasella.  Korennot ovat kovia hyppimään. Ne voivat edetä jopa 1,2 metriä minuutissa.

Lumikorento naaras

Lumikorento naaras

Ötökkäretket alkoivat jo!

katkosiipijäärä

Takkapuiden mukana sisälle tullut katkosiipijäärä

Takkapuiden  mukana tulee monesti vapaamatkustajia. Viime talven myrskytuhojen jäljiltä on nyt korjattu talteen kuorellisia havupuita.

Katkosiipijäärä elelee pystyyn kuolevien kuusten latvaosissa ja  kuolleissa oksissa. Sen toukat järsivät kuorellisesta puusta nilaa. Aikuiset talvehtivat puun sisällä ja tulevat esiin seuraavana kesänä.  Kun puita tuodaan sisälle lämpimään, kömpivät aikuiset niistä esiin ja hakeutuvat valoon.  Takkapuut ovatkin hyvä keino havaita katkosiipijäärä, koska toukkien syömäjälkiä on paljon helpompi löytää kuin aikuisia kuoriaisia. Sisälle tulleet kuoriaiset ovat ihan harmittomia.