Korvaavia elinympäristöjä Pitkäsuon täyttömäellä 7.9.2013

Pitkäsuon laella

Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Loistava alkusyksyn päivä, lämpötila yli +20 °C, pilvetön taivas ja lähes tyyntä. Mitä mainioin retkisää tutustua ihmisen muovaamaan ympäristöön. Pitkäsuon täyttömäen alati muuttuvaan luontoon tutustui 12 henkilöä. 

Vantaan kaupungin vastaava rakennusmestari Jukka Leino odotti portilla ja johdatti autokolonnan ylös 99 metrin korkeudessa olevalle tasanteelle. Aluksi Jukka kertoi paikan toiminnasta ja sitten suunnistettiin kohti erilaisia ”kasvillisuusvyöhykkeitä”. Alue on todellinen kasviharrastajan paratiisi, sieltä löytyy harvinaisuuksia, puutarhakasveja, vesikasveja, paahdeympäristön lajeja ja ties mitä.

 Alueelle tuodaan maa-ainesta pääasiassa Vantaalta, mutta aikaisempina vuosina tuotiin myös muualta pääkaupunkiseudulta. Paikan kasvillisuus muuttuu jatkuvasti maan siirtelyn ja uuden maa-aineksen ansiosta. Voisikin sanoa, että sorarekat ovat nykyajan laivoja, jotka purkavat painolastimaansa täyttömäen alueelle.

Piikkisalaatti on uudistulokas, joka todennäköisesti yleistyy pikkuhiljaa. Sitä kutsutaan ”kompassikasviksi”, koska valoisassa kasvupaikassa kasvaessaan lehdet ovat kahtena rivinä pohjois-eteläsuunnassa.

piikkisalaatti lehdet piikkisalaatti kukat

Keltapäivänkakkara eli keltasuvikakkara on myös uudistulokas, jota kasvaa satunnaisesti mm. kaatopaikoilla ja joutomailla.keltapäivänkakkaraSavikkakasvit ovat tyypillisiä joutomaiden kasveja. Niitä löydettiinkin useita lajeja. Merimaltsa on soraikoiden ja merenrantojen kasvi, punasavikka vaatii hieman rehevämpää kasvupaikkaa. Näitä kumpaakin on aikoinaan käytetty ravintokasvina. Hentosavikka kasvaa monessa puutarhassa kukkapenkkien rikkaruohona.

Merimaltsa

Merimaltsa

Punasavikka

Punasavikka

Hentosavikka

Hentosavikka

Alueella on pieniä lampia ja kosteikkoja, joista löytyy kiinnostavia kasveja ja eläimiä.kivikkolampiPienen lampareen reunalla kukoisti konnanleinikki ja hennon vihreä peltotädyke. Lammen reunoilla lenteli kirjoukonkorento munimassa.

Kirjoukonkorento munimassa

Kirjoukonkorento munimassa

konnanleinikki

Konnanleinikki

Peltotädyke

Peltotädyke

Aikoinaan mm. luostarien puutarhoissa kasvanut rohtoraunioyrtti oli vielä kukassa. Myös keltaraunioyrtti kukki vielä, se on melko harvinainen puutarhakarkulainen.

rohtoraunioyrtti keltaraunioyrtti

Rohtoraunioyrtti                             Keltaraunioyrtti

 Rohdoskasvina käytetty rohtomesikkä loisti keltaisena jyrkällä rinteellä.rohtomesikkäSen lähistöllä kasvoi melko vaatelias nuotiosammal.nuotiosammalVäriä syyspäivään toi myös täplähelokki, jonka kantamuoto lienee tullut Pohjois-Amerikasta. täplähelokkiKeltaisenaan kukki myös jääkauden jälkeen pohjoisesta etelään levittäytynyt rantaukonnauris.rantaukonnauris Sirppimailanen on sinimailasen alalaji, joka risteytyy helposti ja tuloksena on rehumailanen.rehumailanen

 Tuntui kuin olisi puutarhassa, kun tien reunassa kukkivat auringonkukat ja syysasterit ja tarhapiiskut. Rusokuusama oli täynnä oransseja marjoja ja tomaatissa monta kypsää hedelmää.

 auringonkukka asteri

rusokuusama tomaatti

Kivilohkareiden päällä kasvoi hyvin yleistä hopeasammalta, joka viihtyy myös kaupunkien katukivetyksellä.hopeasammalHyönteismaailma oli korentoja lukuun ottamatta hiljainen. Muutama naurisperhonen lenteli ja sulkaperhonen paistatti päivää. Pistiäistoukat järsivät ahnaasti raidan lehtiä.sulkanen pistiäistoukka 2

 Sinirinta ja muutama lapinkirvinen olivat muuttomatkalla ja isoja ilmojen lintuja, lentokoneita, lenteli useita.lentokone