Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Helteisen päivän iltana lämmintä oli 22° ja retken päättyessä puolen yön jälkeen vielä 16 °C. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna vietettiin valtakunnallista Lepakkobongausta.  Siihen sopi mainiosti myös yöperhosten havainnointi.

Retkelle osallistui 62 henkilöä (14 lasta). Hakunilan urheilupuiston parkkipaikalta käveltiin joen reunaa seuraillen kohti kartanoa.

Kartanon tyylikäs pihapiiri huokuu arvokkuutta päiväsaikaan, mutta yöllä komeiden vanhojen puiden lomassa käy melkoinen kuhina. Monelle retkeläiselle oli yllätys, kuinka monipuolinen ja runsas kesäyön lajisto on.Kartanon puisto lähialueineen on yksi parhaita Vantaan lepakkoalueita.  Se on myös hyvää perhosaluetta, onhan alueelta  löydetty jopa Suomelle uusia mikroperhoslajeja.

Detektori alkoikin rätistä, kun vesisiipat liitivät pitkin lammen pintaa.Juuri ennen pimeyden laskeutumista oli mahdollista myös nähdä lepakot lennossa veden yllä.

Puistossa on hyviä kolopuita, joissa lepakot voivat viettää päivän. Illan tullessa ne lähtevät saalistuslennolle.

Perhosvalo oli sytytetty hyvissä ajoin, ja illan pimetessä valon houkuttelemana valkoiselle lakanalle saapui hyvin suuri joukko erilaisia hyönteisiä.Retkeläiset siirtyivät valon ääreen ja samalla kerrottiin lisää lepakoista, tutustuttiin lepakon pönttöön ja keskusteltiin lepakoiden elintavoista.

Useita yökköslajeja, mm. isomorsius-, suru-, gamma- ja laikkupronssiyökkönen, laskeutui lakanalle valon houkuttelemana. Muita perhoslajeja olivat mittarit, keltasiivet, kääriäiset, koisat jne.   Sääskiä ja vaaksiaisia oli useita lajeja. Muutama lyhytsiipinen, vesiperhonen sekä maakiitäjäinen lennähti kohti lakanaa.

Keltasiipi                                                                         Pihamittari

Isokoisa                                                                            Tuomenkehrääjäkoi

Retki jatkui valon luota kohti Poni-Hakaa.  Detektorilla havaittiin useita pohjanlepakoita, jotka kiitivät ohi hyvinkin läheltä saalistaessaan pikkuotuksia.  Korvayökkö ei suvainnut tulla ”havaintoetäisyydelle” tällä kertaa. Pari kappaletta rupikonnia sen sijaan osui kävelyreitille.

 Retkeläiset olivat hyvin tyytyväisiä, moni tutustui lepakoiden ja yöperhosten maailmaan ensimmäistä kertaa.

Aurinkoinen ja lämmin aamu (20 °C)

Retkelle lähdettiin aamuvarhaisella kohti Länsi-Uuttamaata. Kallioiden kasvillisuus kärsi kovasti pitkään jatkuneesta kuivuudesta. Varjoisimmilla rinteillä ja kosteissa painanteissa kasvit vihersivät vielä.

Retkellä nähtiin useita perhoslajeja sekä tutustuttiin kuivien alueiden kasvillisuuteen. Hyvä sää oli houkutellut perhoset lentoon.

Hyönteishavaintoja

Hopeatäpliä nähtiin ainakin 5 lajia (keisarinviitta, rinne-, keto-, orvokki- ja angervohopeatäplä), sinisiipiä useita lajeja ( keto-, kangas-, niitty- ja hopeasinisiipi). Tesmaperhosia, lauhahiipijöitä ja metsänokiperhosia oli runsaasti. Ilahduttavan monta loistokultasiipeä osui matkan varrelle. Retken kohokohta oli apolloperhosten ilmaantuminen.

Pienikokoisista perhosista mukavia havaintoja olivat pikkukeltasiipi ja punakeltakoisa.

Pikkukeltasiipi                                       Punakeltakoisa

Lepän lehdellä linnun ulostetta matkiva toukka osoittautui leppäyökkösen toukaksi.

Luteita tunnistettiin useita lajeja, ja kallion rehevämmällä rinteellä kotiloiden seurassa istuskeli lehtohepokatti.

Kaunis tummatarhakotilo ent. mustahuulitarhakotilo oli kavunnut voikukan lehden päälle. Aamuvarhaisella kotiloita (esim. lehtokotilo) oli aterioimassa pensaissa.

                           Tummatarhakotilo

Kasvihavaintoja

Kuivilla kallioilla kultapiiskut olivat jo kukkineet ja isomaksaruohot sinnittelivät paahteessa.  Hieman rehevimmillä paikoilla ahdekaunokit ja valkomesikät olivat täydessä kukassa ja houkuttelivat perhosia ja mesipistiäisiä puoleensa, samoin kuin takiaiset ja pelto-ohdakkeet.

Siellä täällä loistivat keltaisenaan keltakannusruohot ja pietaryrtit.  

Keltakannusruoho                                                          Pietaryrtti

Pellon pientareella kasvoi piennarmataraa ja pellolla kasvoi rypsin seassa siellä täällä sikuria.

 

 

 

 Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Helteinen sää, jota oli jatkunut jo pitkään, lämpötila 24 °C. Yhteensä 23 hengen ryhmä, jossa 9 lasta, lähti tutkimaan millaisia ötököitä löytyy ulkoilualueen niityltä. Niityn keskelle oli niitetty kulku-ura, jota pitkin oli helppo edetä. Aurinkoisena päivänä löytyi paljon katsottavaa.

Perhosia oli liikkeellä runsaasti. Punatäpliä löytyi useita ja tesmaperhosia ja lauhahiipijöitä lenteli lähes kaikkialla. Myös muutama lanttuperhonen nähtiin.

Lähelle tarkentuvilla kiikareilla, joita oli tarjolla retkeläisille, tutkailtiin monen otuksen kauniita yksityiskohtia. Kiikareilla katsoessa ei tarvitse mennä niin lähelle otusta kuin suurennuslasin kanssa touhutessa.

Heinäsirkan ja hepokatin tunnistamista harjoiteltiin. Heinätöpökatti suostui poseeraamaan kuvaajalle. Heinäsirkkoja löytyi monenvärisiä.

Lammikon läheisyydessä lenteli siniukonkorento ja elokorento, neidonkorento sekä useita hentokorentoja. Nuori retkeläinen pohti korentojen näkökykyä ja miten ne pystyvät havainnoimaan ympäristöään niin hyvin, kun niillä on kuitenkin niin pienet aivot. Sukeltajakuoriaiset kävivät välillä tankkaamassa happea lammen pinnassa.

Jääriä oli etenkin karhunputken kukinnoilla monia eri lajeja. Runkohaapsanen kapusi heinänkortta ja sitä päästiin ihailemaan lähietäisyydeltä, kun se lennähti oppaan puserolle.

Hämähäkin ”pesä” oli heinikon suojassa ja kemppien toukka-asteet (Trioza dispar- kemppi) olivat vallanneet voikukan lehden alapinnan.

Luteita nähtiin monia eri lajeja. Lähitarkasteluun pääsi juovanaskalilude, joka on petohyönteinen. Se saalistaa muita hyönteisiä ja imee ne kärsällään ravinnokseen.

 Meripihkakotilo sai osakseen paljon huomiota ja sitä kuljetettiinkin hartaasti kämmenellä retken aikana.

Otukset, jotka napattiin lasipurkkiin lähempää tarkastelua varten, vapautettiin hellävaraisesti takaisin luontoon.

Evästauon jälkeen jatkettiin vielä hieman eteenpäin, mutta koko retken aikana edettiin vain muutama sata metriä parkkipaikalta, kun katsottavaa riitti yllin kyllin, ja kaikkiin otuksiin ei edes ehditty tutustua tarkemmin.

Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Puolipilvinen sää ( + 23 °C) ja enteitä ukkoskuuron tulosta.  Sateeton kausi oli jatkunut pitkään.  23 henkilön ryhmä siirtyi autoilla ja polkupyörillä lähemmäksi ketoa. Näin vältettiin yli kilometrin kävely tien reunassa.

Pieni kallioketo, noin 1,1 ha on arvokas perinnemaisemakohde, jota Vantaan ympäristöyhdistys on hoitanut.

Ryhmämme tutustui aluksi paikalla sijanneen asumuksen puutarhakasveihin. Kirsikkapuita, saksankirveliä, syreenejä sekä laaja isopiiskuesiintymä. 

Kalliorinteeltä löydettiin ketokäenminttuja ja ihasteltiin keltamatarakasvustoa sekä peurankelloa. Heinäratamo lopetteli kukintaansa, sen sijaan ketoneilikka kukki vielä komeasti.

Ketokäenminttu                                    Heinäratamo

Isomaksaruoho                                                      Peurankello

Jumbon kauppakeskuksen rakennustyömaalta pelastettu jaakonvillakko kukki, samoin löytyi yksittäisiä kukkivia isomaksaruohoja. Musta-apilassa oli vielä muutama tuore kukka.

Alempana rehevällä niityllä on mielenkiintoinen mansikkakasvusto. Sen arvellaan olevan virginianmansikkaa. Toinen erikoisuus on uudenmaanminttu, joka on yksi jalomintun risteymä. Suomessa tavataan kolmea jalomintun risteymämuotoa: suomenminttu, uudenmaanminttu ja jalominttu.

Uudenmaanminttu                              Virginianmansikka ?

Virmajuuri

Kissankello

Keltamatara

Hyönteishavaintoja tehtiin runsaasti.  Tuomenkehrääjäkoit kuoriutuivat koteloistaan ja niitä lenteli runsaasti tuomien lähellä. Tesmaperhosia oli useita, samoin lauhahiipijöitä. Myös amiraali ja niittysinisiipi havaittiin. Kultakuoriainen kömpi koiranputken kukassa ja useita ludelajeja tunnistettiin.

Vielä vailla suomalaista nimeä olevan kaskaan ( Igutettix oculatus) vioituksia oli runsaasti syreenin lehdillä. Kaskaasta on tehty ensimmäit havainnot Suomessa vuonna 1999 ja Vantaallakin  muutama vuosi sitten.

Vantaan ympäristöyhdistyksen laatima lajilista

Acer platanoides / Metsävaahtera
Achillea millefolium / Siankärsämö
Achillea ptarmica / Ojakärsämö
Aegopodium podagraria / Vuohenputki
Agrostis capillaris / Nurmirölli
Ajuga pyramidalis / Kartioakankaali
Alchemilla vulgaris / Piennaroimulehti
Alchemilla monticola / Laidunpoimulehti
Alchenilla subcrenata / Hakamaapoimulehti  ??
Alnus incana / Harmaaleppä
Alopecurus geniculatus / Polvipuntarpää
Alopecurus pratensis / Nurmipuntarpää
Amelachier spicata / Isotuomipihlaja
Anemone nemorosa / Valkovuokko
Angelica sylvestris / Karhunputki
Anthoxanthum odoratum / Tuoksusimake
Anthriscus sylvestris / Koiranputki
Arabidopsis suecica / Ruotsinpitkäpalko
Arabidopsis thaliana / Lituruoho
Arabis glabra / Pölkkyruoho
Arctium tomentosum / Seittitakiainen
Arenaria serpyllifolia / Mäkiarho
Artemisia vulgaris / Pujo
Aster x salignus / Pajuasteri
Atriplex patula / Kylämaltsa  (*
Barbarea vulgaris / Peltokanankaali  (*
Betula pendula / Rauduskoivu
Betula pubescens / Hieskoivu
Calamagrostis epigejos / Hietakastikka
Calluna vulgaris / Kanerva
Campanula glomerata / Peurankello
Campanula patula / Harakankello
Campanula rotundifolia / Kissankello
Capsella bursa-pastoris / Lutukka
Carex digitata / Sormisara
Carex ovalis / Jänönsara
Carex spicata / Hakarasara
Centaurea jacea / Ahdekaunokki
Chelidonium majus / Keltamo
Chenopodium album / Jauhosavikka
Chenopodium polyspermum / Hentosavikka  (*
Cirsium arvense / Pelto-ohdake
Convallaria majalis / Kielo
Crataegus monogyna coll. / Tylppäliuskaorapihlaja
Crepis tectorum / Ketokeltto
Cystopteris fragilis / Haurasloikko
Dactylis glomerata / Koiranheinä
Deschampsia cespitosa / Nurmilauha
Deschampsia flexuosa / Metsälauha
Dianthus deltoides / Ketoneilikka
Dryopteris cartusiana / Metsäalvejuuri
Dryopteris filix-mas / Kivikkoalvejuuri
Elymus repens / Juolavehnä
Epilobium adenocaulon / Amerikanhorsma
Epilobium angustifolium / Maitohorsma
Epilobium glandulosum / Lännenhorsma
Epilobium hirsutum / Karvahorsma
Epilobium montanum / Lehtohorsma
Equisetum arvense / Peltokorte
Equisetum sylvaticum / Metsäkorte
Erophila verna / Kevätkynsimö
Fallopia convolvulus / Kiertotatar
Festuca ovina / Lampaannata
Festuca pratensis / Nurminata
Festuca rubra / Punanata
Filipendula ulmaria / Mesiangervo
Fragaria virginiana / Virginianmansikka
Fragaria vesca / Ahomansikka
Gagea minima / Pikkukäenrieska
Galeopsis bifida / Peltopillike
Galeosis speciosa / Kirjopillike
Galium boreale / Ahomatara
Galium x pomeranicum / Piennarmatara
Galium verum / Keltamatara
Geum urbanum / Kyläkellukka
Heracleum sphondylium / Etelänukonputki (tulokas 2003)
Hieracium umbellatum / Sarjakeltano
Hypericum maculatum / Särmäkuisma
Juncus conglomeratus / Keräpäävihvilä
Juncus effusus / Röyhyvihvilä
Juniperus communis / Kotikataja
Knautia arvensis / Ruusuruoho
Lamium album / Valkopeippi
Lamium hybridum / Liuskapeippi
Lamium purpureum / Punapeippi
Lapsana communis / Linnunkaali
Lathyrus pratensis / Niittynätkelmä
Leontodon autumnalis / Syysmaitiainen
Lilium bulbiferum / Ruskolilja
Linaria vulgaris / Keltakannusruoho
Lupinus polyphyllus / Komealupiini
Luzula pilosa / Kevätpiippo
Lychnis viscaria / Mäkitervakko
Lysimachia nummularia / Suikeroalpi
Malus x domestica / Tarhaomenapuu
Matricaria matricarioides / Pihasaunio
Matricaria recutita / Kamomillasaunio
Melica nutans / Nuokkuhelmikkä
Mentha x gracilis ’Hirtella’ / Uudenmaanminttu
Moehringia trinervia / Lehtoarho
Mycelis muralis / Jänönsalaatti
Myosotis arvensis / Peltolemmikki
Myosotis ramosissima / Mäkilemmikki
Myosurus minimus / Hiirenhäntä
Myrrhis odorata / Saksankirveli
Odontites vulgaris / Punasänkiö
Pastinaca sativa / Palsternakka
Phalaris arundinacea / Ruokohelpi
Phleum pratense / Nurmitähkiö
Picea abies / Euroopankuusi
Pilosella officinarum / Huopaohdake
Pilosella cauligera coll. / Hiirenkeltano
Pimpinella saxifraga / Ahopukinjuuri
Pinus sylvestris / Metsämänty
Plantago lanceolata / Heinäratamo
Plantago major /Piharatamo
Poa nemoralis / Lehtonurmikka
Poa pratensis coll. / Niittynurmikka
Polygonum aviculare / Pihatatar
Polypodium vulgare / Kallioimarre
Populus tremula / Metsähaapa
Potentilla argentea coll. / Hopeahanhikki
Potentilla erecta / Rätvänä
Prunus cerasus / Hapankirsikka
Prunus domestica ssp. insititia / Kriikuna
Prunus padus / Metsätuomi
Pteridium aquilinum / Sananjalka
Pyrola minor / Pikkutalvikki
Pyrola rotundifolia / Isotalvikki
Quercus robur / Metsätammi
Ranunculus acris / Niittyleinikki
Ranunculus auricomus / Kevätleinikki
Ranunculus polyanthemos / Aholeinikki
Ranunculus repens / Rönsyleinikki
Ribes alpinum / Taikinamarja
Ribes nigrum / Mustaherukka
Ribes rubrum-rhm. / Punaherukka
Ribes uva-crispa / Karviainen
Rosa dumalis / Orjanuusu
Rosa cf. x spaethiana / Neuvoksenruusu
Rubus idaeus / Vadelma
Rumex acetosa / Niittysuolaheinä
Rumex acetosella / Ahosuolaheinä
Rumex longifolius / Hevonhierakka
Salix caprea / Raita
Salix phylicifolia / Kiiltopaju
Sambucus racemosa / Terttuselja
Satureja acinos / Ketokäenminttu
Scleranthus annuus / Viherjäsenruoho
Scrophularia nodosa / Syyläjuuri
Sedum acre / Keltamaksaruoho
Sedum telephium / Isomaksaruoho
Senecio jacobaea / Jaakonvillakko (tuotu 2003 Vantaanportista)
Senecio viscosus / Tahmavillakko
Solidago gigantea / Isopiisku
Solidago sp. pellolla
Solidago virgaurea / Kultapiisku
Sonchus arvensis / Peltovalvatti
Sorbus aucuparia / Kotipihlaja
Spergula arvensis / Peltohatikka
Spergula morisonii / Kalliohatikka
Stachys palustris / Peltopähkämö
Stellaria graminea / Heinätähtimö
Stellaria holostea / Kevättähtimö
Stellaria media / Pihatähtimö
Syringa vulgaris / Pihasyreeni
Taraxacum Ruderalia-rhm. / Rikkavoikukkia
Thlaspi alpestre / Kevättaskuruoho
Tragopogon pratensis / Pukinparta
Trifolium hybridum / Alsikeapila
Trifolium medium / Metsäapila
Trifolium pratense / Puna-apila
Trifolium repens / Valkoapila
Trifolium spadiceum / Musta-apila
Tripleurospermum inodorum / Peltosaunio
Tussilago farfara / Leskenlehti
Urtica dioica / Isonokkonen
Vaccinium myrtillus / Mustikka
Vaccinium vitis-idaea / Puolukka
Valeriana officinalis / Rohtovirmajuuri
Veronica arvensis / Ketotädyke
Veronica chamaedrys / Nurmitädyke
Veronica officinalis / Rohtotädyke
Veronica serpyllifolia / Orvontädyke
Veronica verna / Kevättädyke
Viburnum opulus / Koiranheisi
Vicia cracca / Hiirenvirna
Vicia hirsuta / Peltovirvilä
Vicia sepium / Aitovirna
Viola arvensis / Pelto-orvokki
Viola canina / Aho-orvokki
Viola riviniana / Metsäorvokki
Woodsia ilvensis / Karvakiviyrtti ??

peruskasvistokartoitus tehty v. 2000; täydennetään uusia lajeja tavattaessa; tehdään tarvittavia korjauksia määrityksiin

 (*  vain tontin tien päähän v. 1999 tuodussa sorakasassa

Häiveperhonen saapui pihaan. Sitä veti puoleensä pihasaunan ovesta huokuva kosteus. Ovi kiinni ja banaani-punaviinitarjoilu käyntiin.  Pikkuhäivekin on vieraillut pihalla, tuleekohan tänä vuonna?