Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus
Lämmin kesäilta, lähes 24°C , aurinkoista ja tyyntä.
Pöllökallion erikoisuus on muinaisen Ancylus- järven rantakivikko. Se onkin rauhoitettu alue. Geologi Antti Salla johdatti 20 hengen ryhmän polkua pitkin ”rannalle”. Saimme kuulla kiinnostavan tarinan, miten kivikko liittyy Itämeren kehityshistoriaan.
Kivikkorannan laitamilla kasvoi metsälehmuksia. Ne ovat multavien lehtojen ja kivisten kalliorinteiden puita. Retkeläiset pohtivat, miten lehmukset saataisiin säilymään rauhoitetun kivikon läheisyydessä.

Metsälehmus
Matka jatkui sileämmälle kalliolle, jossa tutkittiin kallion pinnan rapautumista ja perehdyttiin raidallisen suonigneissin syntyyn muinaisen vuoriston juuriosissa. Keskusteltiin siitä, miten kasvillisuus on hivuttautunut kiven päälle, ensimmäisten joukossa on karttajäkälä.

Kivilajit kiinnostivat ja Antti selvittikin, miten tunnistetaan graniitin neljä päämineraalia (kalimaasälpä, plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti). Ne erottuivatkin hyvin siirtolohkareen pinnasta.
Polkusara kasvoi nimensä mukaisesti polulla. Kielot ja metsätähdet olivat kukassa, myös mänty kukki ja pölläytteli siitepölyään.


Polkusara

Mänty kukkii
Puron varren metsikössä kömpi pieni rupikonna, joka herätti kiinnostusta. Hiidenporras-saniaiset olivat kasvaneet jo täyteen mittaansa. Polun reunalta löytyi ontoksi lahonnut kanto, jossa kovempaa puuainesta olevat oksat olivat enää jäljellä.

Rupikonna
Rinnettä kavutessa kiven pinnalta löytyi ”kävelevä jäkälän pala”. Tarkemmassa tarkastelussa se osoittautui harsokorennon toukaksi.

Harsokorennon toukka kädellä
Kallion laella kukkivasta aroniasta löytyi kiinnostavaa katsottavaa. Kurkkuhämähäkki oli virittänyt verkkonsa ja seppäkuoriainen möyri kukkien terälehtien seassa. Monelle oli uusi asia, että kovakuoriaisetkin toimivat tehokkaina kukkien pölyttäjinä.

Kurkkuhämähäkki

Seppäkuoriainen aronian kukissa
Mistä on kaikki hiekka tehty? Antti selvitti moreenin koostumusta ja kertoi, miten kaikki hiekka on aikojen kuluessa jauhautunut kiinteästä kalliosta.
Retken aikana aika-käsite sai uusia ulottuvuuksia. Puhuttiin miljoonista vuosista ja satoja vuosia sitten tapahtuneista muutoksista. Monia jäi askarruttamaan Antin toteamus, että tulevaisuudessa on todennäköisesti jälleen jääkausi.

Hiirenporras


