Aihearkisto: Uncategorized

Kokoperheen hyönteisretki Vantaan luontokoululla 17.8.2013

luontokoulullaPääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Sateen uhka ei haitannut innokkaita luontoharrastajia lämpimänä (+ 22 °C) elokuun päivänä. Yhteensä 34 (lapsia 20) retkeläistä kokoontui luontokoulun pihaan, josta jatkettiin oppaiden ohjaamana pienissä ryhmissä etsimään lähistön otuksia.

Kukkakärpäsiä lenteli useita lajeja syysmaitiaisten ja muiden syyskesän kukkien kukissa. Moni halusi vielä varmistaa, että eiväthän ampiaista matkivat kukkakärpäset pistä.  Myös muita kärpäsiä tutkittiin tarkemmin.

Kukkakärpäsiä

Kukkakärpäsiä

Raatokärpänen

Raatokärpänen

Punasänkiön vaaleanpunaiset kukat reunustivat tienvierustaa ja ranta-alpit kukkivat kostean ojan reunoilla.  Tammen terhot olivat jo melko kookkaita, mutta vielä aivan vihreitä.punasänkiö tammenterhot

Luteita ja niiden toukka-asteita kiipeili kasveilla ja leppäpirkot kipittivät etsimään kirva-ateriaa. Kirvoja olikin runsaasti ja niitä kerättiin purkkiin mikroskoopilla tarkastelua varten.

Nuoria viherluteita

Nuoria viherluteita

Nokkoskirjolude

Nokkoskirjolude

Kirvoja

Kirvoja

Seitsenpistepirkko

Seitsenpistepirkko

Monelle sylkikaskaan sylkipallerot olivat tuttuja, mutta harvemmin oli tutustuttu aikuiseen sylkikaskaaseen.

Sylkikaskas

Sylkikaskas

Pilvinen sää ei houkutellut perhosia lentoon. Ainoastaan tuikekoi ruokaili rapsikuoriaisten seurassa pietaryrtillä ja muutama tuomenkehrääjäkoi lepäili kasvien lehdillä.

Tuikekoi ja rapsikuoriaisia

Tuikekoi ja rapsikuoriaisia

Heinäsirkat soittelivat heinikossa ja löytyipä sieltä hepokattikin.

Töpökatti

Töpökatti

Metsälukki ja vaaksiainen pitkine jalkoineen herättivät kiinnostusta.  Kuolleena löytynyt vaaksiainen päätyi mikroskoopin valokeilaan.

_U0E8704vaaksiainen

Metsälukki                                                                  Vaaksiainen

Ensimmäisten sadepisaroiden putoillessa siirryttiin koulun sisätiloihin. Siellä oli hyvä pitää evästauko ja tutkia vuorotellen otuksia mikroskoopilla.  Aika ajoin syntyi jopa jonoa, kun verkkosilmät ja muut hyönteisten rakenteet vetivät huomion puoleensa.mikroskoopeillaMyös ötököistä kertova kuvaesitys keräsi katsojia. Ruokailun lomassa ratkottiin pöydille asetettuja rastitehtäviä.

Yökkösten yö Vantaalla 5.8.2013

perhosvaloLämmin elokuun yö, vielä kello 23 oli + 21 °C lämmintä.  Perhosvalo sytytettiin houkuttelemaan yön siivekkäitä.  Lämmin ilta enteili hyvää lentosäätä, koska viileässä ja kosteassa säässä perhoset eivät lennä.

Metsän reunaan viritetty valkoinen lakana palveli havainnointialustana. Pihapiirin puna- ja sinisävyiset kukat sekä voimakkaasti tuoksuvat valkoiset narsissitupakat toimivat lisähoukuttimina.

Yöperhosten tarkkailussa mitään otusta ei pyydystetä ja kerätä talteen, joten ne pääsevät takaisin luontoon ja voivat tulla uudestaankin vierailemaan pihapiiriin.

vesiperhonen surviaiskoi

Vesiperhonen                                                 Surviaiskoi

Ennen puoltayötä valolle saapui muutama yökkönen ja kääriäisiä.  Useita lajeja vesiperhosia laskeutui lakanalle. Pitkiä tuntosarviaan heilutteleva surviaiskoi oli melko vaatimattoman näköinen lukuun ottamatta valtavan pitkiä vaaleita tuntosarviaan. 

Kirvakorentoja oli useita ja yksi istahti käsivarrelle ja luuli saavansa mainion makupalan, koska pieni nipistys iholla kertoi hyvästä yrityksestä.

Kirvakorento

Kirvakorento

Puolen yön jälkeen alkoi yökkösiä saapua runsaammin.   Yö oli pimennyt riittävästi, joten valon hehku veti vastustamattomasti puoleensa.

Gammayökkösiin kuuluvia lajeja oli useita. Vähitellen alkoi tulla ”metallia”.  Tina- ja messinkiyökkösten siipikuviot kimaltelivat valossa. 

Tinayökkönen

Tinayökkönen

Messinkiyökkönen

Messinkiyökkönen

Gammayökkösiä: Ylinnä kysymysmerkkiyökkönen

kysymysmerkkiyökkönen gammis gammayökkönen

Pihlajakehrääjän ulkomuoto on sitten aivan toisenlainen. Karvainen perhonen on kuin turkiksiin sonnustautunut.  Samantapainen ulkomuoto on kyttyränirkolla, joka jäi lepäilemään valon loisteeseen.

Pihlajakehrääjä

Pihlajakehrääjä

Kyttyränirkko

Kyttyränirkko

Äkkiseltään voisi kirjokallioyökköstä luulla jäkälän peittämäksi puun kuoren palaksi.  Voi vain kuvitella miten hyvin se sulautuu ympäristöön levätessään puun rungolla.

Kirjokallioyökkönen

Kirjokallioyökkönen

Niitty-yökkösiä oli useita, samoin suruyökkösiä, osalla tosin oli jo melko kuluneet siivet. Mittariperhosia lenteli useita lajeja.

Niitty-yökkönen

Niitty-yökkönen

Suruyökkönen

Suruyökkönen

Noin kello yhden aikaan saapui sitten yön kohokohta. Keltaritariyökkönen ei ole ihan niitä tavallisimpia yöperhosia. Kymmenisen vuotta sitten se oli vielä suurharvinaisuus Suomessa.   2000-luvulla siitä on tehty jo runsaasti havaintoja.

Keltaritariyökkönen

Keltaritariyökkönen

Valo sammui kello yhden jälkeen ja perhoset suuntasivat kulkunsa kuka minnekin.

Sudenkorentoretki Lepsämänjoelle 1.8.2013

Lepsämänjoki

 Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Lämmin aurinkoinen iltapäivä (+22 °C), mutta uhkaavia sadepilviä oli taivaalla.

Retkeläiset (11 henkilöä) tähystivät ensin Länsi-Keimolantien sillalta joen yllä lenteleviä korentoja.ryhmä sillalla

Neidonkorennot kimalsivat auringossa kuin vihreät jalokivet. Kun auringonvalo osui hieman eri suunnasta, korennot näyttivät tummansinisiltä.

Neidonkorento koiras

Neidonkorento koiras

Suomessa rauhoitettuja kirjojokikorentoja lenteli useita yksilöitä virtaavan veden yläpuolella. Myös ruskoukonkorento vartioi reviiriään kiitämällä lähellä veden pintaa.

Kirjojokikorento naaras

Kirjojokikorento naaras

Ruskoukonkorento

Ruskoukonkorento

Sillan alta siirryttiin heinäiselle niitylle, jolta löydettiin muutama vielä kukassa oleva idännurmikaunokki ja melko laaja rantahirvenjuurikasvusto. Joen toiselta rannalta kiikaroitiin lehtopalsamia, jota löytyikin muutama yksilö.

Rantahirvenjuuri

Rantahirvenjuuri

sulkakoipikorento koiras

Sulkakoipikorento koirassulkakoipikorento naarasSulkakoipikorento naaras poseerasi hienosti yhden retkeläisen puseron hihalla, lajista nähtiin myös koiras.

Myös välkekorento ja sirokeijukorento löydettiin joen tuntumasta.

Sirokeijukorento

Sirokeijukorento

Heinäsirkkoja kuvattiin innokkaasti, samoin naskaliludetta ja kupariludetta.kuparilude naskalilude

Kuparilude                                                       Naskalilude

Tummat pilvet lähenivät uhkaavasti, kun ryhmä siirtyi läheiselle kedolle. Sieltä löydettiin tummasyyskorento.

Tummasyyskorento

Tummasyyskorento

 Rankka sadekuuro saapui kohdalle ja ryhmä kirmasi sateensuojaan kedon laidalla olevaan polttopuukatokseen. Kaiken kaikkiaan nähtiin seitsemän korentolajia, muutama olisi vielä voitu nähdä, ellei sade olisi osunut kohdalle.

Kello olikin sitten jo 18.00, kun sade taukosi ja ryhmäläiset kiiruhtivat kotimatkalle.

Lepakko- ja yöperhosretki Håkansbölen kartanolle 27.7.

ryhmä valolla

  Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Helteisen päivän iltana lämmintä oli 22° ja retken päättyessä puolen yön jälkeen vielä 16 °C. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna vietettiin valtakunnallista Lepakkobongausta.  Siihen sopi mainiosti myös yöperhosten havainnointi.

Retkelle osallistui 62 henkilöä (14 lasta). Hakunilan urheilupuiston parkkipaikalta käveltiin joen reunaa seuraillen kohti kartanoa.

Kartanon tyylikäs pihapiiri huokuu arvokkuutta päiväsaikaan, mutta yöllä komeiden vanhojen puiden lomassa käy melkoinen kuhina. Monelle retkeläiselle oli yllätys, kuinka monipuolinen ja runsas kesäyön lajisto on.Kartanon puisto lähialueineen on yksi parhaita Vantaan lepakkoalueita.  Se on myös hyvää perhosaluetta, onhan alueelta  löydetty jopa Suomelle uusia mikroperhoslajeja.

Håkansbölen kartano

Håkansbölen kartano

Detektori alkoikin rätistä, kun vesisiipat liitivät pitkin lammen pintaa.Juuri ennen pimeyden laskeutumista oli mahdollista myös nähdä lepakot lennossa veden yllä.

Detektori

Detektori

Puistossa on hyviä kolopuita, joissa lepakot voivat viettää päivän. Illan tullessa ne lähtevät saalistuslennolle.

Pohjanlepakko

Pohjanlepakko

Perhosvalo oli sytytetty hyvissä ajoin, ja illan pimetessä valon houkuttelemana valkoiselle lakanalle saapui hyvin suuri joukko erilaisia hyönteisiä.Retkeläiset siirtyivät valon ääreen ja samalla kerrottiin lisää lepakoista, tutustuttiin lepakon pönttöön ja keskusteltiin lepakoiden elintavoista.

Useita yökköslajeja, mm. isomorsius-, suru-, gamma- ja laikkupronssiyökkönen, laskeutui lakanalle valon houkuttelemana. Muita perhoslajeja olivat mittarit, keltasiivet, kääriäiset, koisat jne.   Sääskiä ja vaaksiaisia oli useita lajeja. Muutama lyhytsiipinen, vesiperhonen sekä maakiitäjäinen lennähti kohti lakanaa.

isomorsiusyökkönen pieni

Isomorsiusyökkönen

suruyökkönen

Suruyökkönen

gammis

Gammayökkönen

laikkupronssiyökkönen pieni

Laikkupronssiyökkönen

keltasiipipihamittari pieni

Keltasiipi                                                                         Pihamittari

isokoisatuomenkehrääjä

Isokoisa                                                                            Tuomenkehrääjäkoi
vaaksiainen

Vaaksiainen

sääski

Sääski

Retki jatkui valon luota kohti Poni-Hakaa.  Detektorilla havaittiin useita pohjanlepakoita, jotka kiitivät ohi hyvinkin läheltä saalistaessaan pikkuotuksia.  Korvayökkö ei suvainnut tulla ”havaintoetäisyydelle” tällä kertaa. Pari kappaletta rupikonnia sen sijaan osui kävelyreitille.

 Retkeläiset olivat hyvin tyytyväisiä, moni tutustui lepakoiden ja yöperhosten maailmaan ensimmäistä kertaa.

Hyönteis- ja kasviretki paahdeympäristöön 15.7.2013

kuiva kallioketo

Aurinkoinen ja lämmin aamu (20 °C)

Retkelle lähdettiin aamuvarhaisella kohti Länsi-Uuttamaata. Kallioiden kasvillisuus kärsi kovasti pitkään jatkuneesta kuivuudesta. Varjoisimmilla rinteillä ja kosteissa painanteissa kasvit vihersivät vielä.

Retkellä nähtiin useita perhoslajeja sekä tutustuttiin kuivien alueiden kasvillisuuteen. Hyvä sää oli houkutellut perhoset lentoon.

Hyönteishavaintoja

Hopeatäpliä nähtiin ainakin 5 lajia (keisarinviitta, rinne-, keto-, orvokki- ja angervohopeatäplä), sinisiipiä useita lajeja ( keto-, kangas-, niitty- ja hopeasinisiipi). Tesmaperhosia, lauhahiipijöitä ja metsänokiperhosia oli runsaasti. Ilahduttavan monta loistokultasiipeä osui matkan varrelle. Retken kohokohta oli apolloperhosten ilmaantuminen.

rinnehopeatäplä

Rinnehopeatäplä

orvokkihopeatäplä

Orvokkihopeatäplä

ketohopeatäplä

Ketohopeatäplä

keisariviitta

Keisarinviitta

Loistokultasiipi

Loistokultasiipi

Apollo

Apollo

Pienikokoisista perhosista mukavia havaintoja olivat pikkukeltasiipi ja punakeltakoisa.

pikkukeltasiipi punakeltakoisa

Pikkukeltasiipi                                       Punakeltakoisa

Lepän lehdellä linnun ulostetta matkiva toukka osoittautui leppäyökkösen toukaksi.

Leppäyökkösen toukka

Leppäyökkösen toukka

Luteita tunnistettiin useita lajeja, ja kallion rehevämmällä rinteellä kotiloiden seurassa istuskeli lehtohepokatti.

Metsäruutulude

Metsäruutulude

Juovanaskalilude

Juovanaskalilude

Lehtohepokatti kotiloiden seurassa

Lehtohepokatti kotiloiden seurassa

Kaunis tummatarhakotilo ent. mustahuulitarhakotilo oli kavunnut voikukan lehden päälle. Aamuvarhaisella kotiloita (esim. lehtokotilo) oli aterioimassa pensaissa.

kotilo                           Tummatarhakotilo

Kasvihavaintoja

Kuivilla kallioilla kultapiiskut olivat jo kukkineet ja isomaksaruohot sinnittelivät paahteessa.  Hieman rehevimmillä paikoilla ahdekaunokit ja valkomesikät olivat täydessä kukassa ja houkuttelivat perhosia ja mesipistiäisiä puoleensa, samoin kuin takiaiset ja pelto-ohdakkeet.

Ahdekaunokki

Ahdekaunokki

Valkomesikkä

Valkomesikkä

Seittitakiainen

Seittitakiainen

Siellä täällä loistivat keltaisenaan keltakannusruohot ja pietaryrtit.   kannusruohopietaryrtti

Keltakannusruoho                                                          Pietaryrtti

Pellon pientareella kasvoi piennarmataraa ja pellolla kasvoi rypsin seassa siellä täällä sikuria.

piennarmatara

Piennarmatara

sikuri

Sikuri

 

 

 

Koko perheen ötökkäsafari Petikkoon 14.7.2013

ryhmä Petikossa

 Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Helteinen sää, jota oli jatkunut jo pitkään, lämpötila 24 °C. Yhteensä 23 hengen ryhmä, jossa 9 lasta, lähti tutkimaan millaisia ötököitä löytyy ulkoilualueen niityltä. Niityn keskelle oli niitetty kulku-ura, jota pitkin oli helppo edetä. Aurinkoisena päivänä löytyi paljon katsottavaa.

Perhosia oli liikkeellä runsaasti. Punatäpliä löytyi useita ja tesmaperhosia ja lauhahiipijöitä lenteli lähes kaikkialla. Myös muutama lanttuperhonen nähtiin.

Punatäplä

Punatäplä

Tesmaperhonen

Tesmaperhonen

Lauhahiipijä

Lauhahiipijä

Lähelle tarkentuvilla kiikareilla, joita oli tarjolla retkeläisille, tutkailtiin monen otuksen kauniita yksityiskohtia. Kiikareilla katsoessa ei tarvitse mennä niin lähelle otusta kuin suurennuslasin kanssa touhutessa.

Heinäsirkan ja hepokatin tunnistamista harjoiteltiin. Heinätöpökatti suostui poseeraamaan kuvaajalle. Heinäsirkkoja löytyi monenvärisiä.

heinätöpökatti

Heinätöpökatti

heinäsirkka

Heinäsirkka

Lammikon läheisyydessä lenteli siniukonkorento ja elokorento, neidonkorento sekä useita hentokorentoja. Nuori retkeläinen pohti korentojen näkökykyä ja miten ne pystyvät havainnoimaan ympäristöään niin hyvin, kun niillä on kuitenkin niin pienet aivot. Sukeltajakuoriaiset kävivät välillä tankkaamassa happea lammen pinnassa.

Elokorento

Elokorento

Jääriä oli etenkin karhunputken kukinnoilla monia eri lajeja. Runkohaapsanen kapusi heinänkortta ja sitä päästiin ihailemaan lähietäisyydeltä, kun se lennähti oppaan puserolle.

Nelivyöjääriä

Nelivyöjääriä

Runkohaapsanen

Runkohaapsanen

Hämähäkin ”pesä” oli heinikon suojassa ja kemppien toukka-asteet (Trioza dispar- kemppi) olivat vallanneet voikukan lehden alapinnan.

Villakirvoja lehden alapinnalla

Kempin toukka-asteita lehden alapinnalla

Luteita nähtiin monia eri lajeja. Lähitarkasteluun pääsi juovanaskalilude, joka on petohyönteinen. Se saalistaa muita hyönteisiä ja imee ne kärsällään ravinnokseen.

Juovanaskalilude

Juovanaskalilude

 Meripihkakotilo sai osakseen paljon huomiota ja sitä kuljetettiinkin hartaasti kämmenellä retken aikana.

Meripihkakotilo

Meripihkakotilo

Otukset, jotka napattiin lasipurkkiin lähempää tarkastelua varten, vapautettiin hellävaraisesti takaisin luontoon.

Evästauon jälkeen jatkettiin vielä hieman eteenpäin, mutta koko retken aikana edettiin vain muutama sata metriä parkkipaikalta, kun katsottavaa riitti yllin kyllin, ja kaikkiin otuksiin ei edes ehditty tutustua tarkemmin.

Hyönteis- ja kasviretki Tuupakan kedolle 6.7.2013

Tuupakan keto

Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Puolipilvinen sää ( + 23 °C) ja enteitä ukkoskuuron tulosta.  Sateeton kausi oli jatkunut pitkään.  23 henkilön ryhmä siirtyi autoilla ja polkupyörillä lähemmäksi ketoa. Näin vältettiin yli kilometrin kävely tien reunassa.

ryhmä Tuupakassa

Pieni kallioketo, noin 1,1 ha on arvokas perinnemaisemakohde, jota Vantaan ympäristöyhdistys on hoitanut.

Ryhmämme tutustui aluksi paikalla sijanneen asumuksen puutarhakasveihin. Kirsikkapuita, saksankirveliä, syreenejä sekä laaja isopiiskuesiintymä. 

Saksankirveli

Saksankirveli

Kalliorinteeltä löydettiin ketokäenminttuja ja ihasteltiin keltamatarakasvustoa sekä peurankelloa. Heinäratamo lopetteli kukintaansa, sen sijaan ketoneilikka kukki vielä komeasti.

Ketoneilikka

Ketoneilikka

ketokäenminttuheinäratamo

Ketokäenminttu                                    Heinäratamo

isomaksaruohopeurankello

Isomaksaruoho                                                      Peurankello

Jumbon kauppakeskuksen rakennustyömaalta pelastettu jaakonvillakko kukki, samoin löytyi yksittäisiä kukkivia isomaksaruohoja. Musta-apilassa oli vielä muutama tuore kukka.

jaakonvillakko

Jaakonvillakko

musta-apila

Musta-apila

Alempana rehevällä niityllä on mielenkiintoinen mansikkakasvusto. Sen arvellaan olevan virginianmansikkaa. Toinen erikoisuus on uudenmaanminttu, joka on yksi jalomintun risteymä. Suomessa tavataan kolmea jalomintun risteymämuotoa: suomenminttu, uudenmaanminttu ja jalominttu.

uudenmaanminttuvirginianmansikka

Uudenmaanminttu                              Virginianmansikka ?
Virmajuuri

Virmajuuri

kissankello

Kissankello

keltamatara

Keltamatara

Hyönteishavaintoja tehtiin runsaasti.  Tuomenkehrääjäkoit kuoriutuivat koteloistaan ja niitä lenteli runsaasti tuomien lähellä. Tesmaperhosia oli useita, samoin lauhahiipijöitä. Myös amiraali ja niittysinisiipi havaittiin. Kultakuoriainen kömpi koiranputken kukassa ja useita ludelajeja tunnistettiin.

Vielä vailla suomalaista nimeä olevan kaskaan ( Igutettix oculatus) vioituksia oli runsaasti syreenin lehdillä. Kaskaasta on tehty ensimmäit havainnot Suomessa vuonna 1999 ja Vantaallakin  muutama vuosi sitten.

Igutettix oculatus -kaskas

Igutettix oculatus -kaskas

lauhahiipijä

Lauhahiipijä

tuomenkehrääjäkoi

Tuomenkehrääjäkoi

Vantaan ympäristöyhdistyksen laatima lajilista

Acer platanoides / Metsävaahtera
Achillea millefolium / Siankärsämö
Achillea ptarmica / Ojakärsämö
Aegopodium podagraria / Vuohenputki
Agrostis capillaris / Nurmirölli
Ajuga pyramidalis / Kartioakankaali
Alchemilla vulgaris / Piennaroimulehti
Alchemilla monticola / Laidunpoimulehti
Alchenilla subcrenata / Hakamaapoimulehti  ??
Alnus incana / Harmaaleppä
Alopecurus geniculatus / Polvipuntarpää
Alopecurus pratensis / Nurmipuntarpää
Amelachier spicata / Isotuomipihlaja
Anemone nemorosa / Valkovuokko
Angelica sylvestris / Karhunputki
Anthoxanthum odoratum / Tuoksusimake
Anthriscus sylvestris / Koiranputki
Arabidopsis suecica / Ruotsinpitkäpalko
Arabidopsis thaliana / Lituruoho
Arabis glabra / Pölkkyruoho
Arctium tomentosum / Seittitakiainen
Arenaria serpyllifolia / Mäkiarho
Artemisia vulgaris / Pujo
Aster x salignus / Pajuasteri
Atriplex patula / Kylämaltsa  (*
Barbarea vulgaris / Peltokanankaali  (*
Betula pendula / Rauduskoivu
Betula pubescens / Hieskoivu
Calamagrostis epigejos / Hietakastikka
Calluna vulgaris / Kanerva
Campanula glomerata / Peurankello
Campanula patula / Harakankello
Campanula rotundifolia / Kissankello
Capsella bursa-pastoris / Lutukka
Carex digitata / Sormisara
Carex ovalis / Jänönsara
Carex spicata / Hakarasara
Centaurea jacea / Ahdekaunokki
Chelidonium majus / Keltamo
Chenopodium album / Jauhosavikka
Chenopodium polyspermum / Hentosavikka  (*
Cirsium arvense / Pelto-ohdake
Convallaria majalis / Kielo
Crataegus monogyna coll. / Tylppäliuskaorapihlaja
Crepis tectorum / Ketokeltto
Cystopteris fragilis / Haurasloikko
Dactylis glomerata / Koiranheinä
Deschampsia cespitosa / Nurmilauha
Deschampsia flexuosa / Metsälauha
Dianthus deltoides / Ketoneilikka
Dryopteris cartusiana / Metsäalvejuuri
Dryopteris filix-mas / Kivikkoalvejuuri
Elymus repens / Juolavehnä
Epilobium adenocaulon / Amerikanhorsma
Epilobium angustifolium / Maitohorsma
Epilobium glandulosum / Lännenhorsma
Epilobium hirsutum / Karvahorsma
Epilobium montanum / Lehtohorsma
Equisetum arvense / Peltokorte
Equisetum sylvaticum / Metsäkorte
Erophila verna / Kevätkynsimö
Fallopia convolvulus / Kiertotatar
Festuca ovina / Lampaannata
Festuca pratensis / Nurminata
Festuca rubra / Punanata
Filipendula ulmaria / Mesiangervo
Fragaria virginiana / Virginianmansikka
Fragaria vesca / Ahomansikka
Gagea minima / Pikkukäenrieska
Galeopsis bifida / Peltopillike
Galeosis speciosa / Kirjopillike
Galium boreale / Ahomatara
Galium x pomeranicum / Piennarmatara
Galium verum / Keltamatara
Geum urbanum / Kyläkellukka
Heracleum sphondylium / Etelänukonputki (tulokas 2003)
Hieracium umbellatum / Sarjakeltano
Hypericum maculatum / Särmäkuisma
Juncus conglomeratus / Keräpäävihvilä
Juncus effusus / Röyhyvihvilä
Juniperus communis / Kotikataja
Knautia arvensis / Ruusuruoho
Lamium album / Valkopeippi
Lamium hybridum / Liuskapeippi
Lamium purpureum / Punapeippi
Lapsana communis / Linnunkaali
Lathyrus pratensis / Niittynätkelmä
Leontodon autumnalis / Syysmaitiainen
Lilium bulbiferum / Ruskolilja
Linaria vulgaris / Keltakannusruoho
Lupinus polyphyllus / Komealupiini
Luzula pilosa / Kevätpiippo
Lychnis viscaria / Mäkitervakko
Lysimachia nummularia / Suikeroalpi
Malus x domestica / Tarhaomenapuu
Matricaria matricarioides / Pihasaunio
Matricaria recutita / Kamomillasaunio
Melica nutans / Nuokkuhelmikkä
Mentha x gracilis ’Hirtella’ / Uudenmaanminttu
Moehringia trinervia / Lehtoarho
Mycelis muralis / Jänönsalaatti
Myosotis arvensis / Peltolemmikki
Myosotis ramosissima / Mäkilemmikki
Myosurus minimus / Hiirenhäntä
Myrrhis odorata / Saksankirveli
Odontites vulgaris / Punasänkiö
Pastinaca sativa / Palsternakka
Phalaris arundinacea / Ruokohelpi
Phleum pratense / Nurmitähkiö
Picea abies / Euroopankuusi
Pilosella officinarum / Huopaohdake
Pilosella cauligera coll. / Hiirenkeltano
Pimpinella saxifraga / Ahopukinjuuri
Pinus sylvestris / Metsämänty
Plantago lanceolata / Heinäratamo
Plantago major /Piharatamo
Poa nemoralis / Lehtonurmikka
Poa pratensis coll. / Niittynurmikka
Polygonum aviculare / Pihatatar
Polypodium vulgare / Kallioimarre
Populus tremula / Metsähaapa
Potentilla argentea coll. / Hopeahanhikki
Potentilla erecta / Rätvänä
Prunus cerasus / Hapankirsikka
Prunus domestica ssp. insititia / Kriikuna
Prunus padus / Metsätuomi
Pteridium aquilinum / Sananjalka
Pyrola minor / Pikkutalvikki
Pyrola rotundifolia / Isotalvikki
Quercus robur / Metsätammi
Ranunculus acris / Niittyleinikki
Ranunculus auricomus / Kevätleinikki
Ranunculus polyanthemos / Aholeinikki
Ranunculus repens / Rönsyleinikki
Ribes alpinum / Taikinamarja
Ribes nigrum / Mustaherukka
Ribes rubrum-rhm. / Punaherukka
Ribes uva-crispa / Karviainen
Rosa dumalis / Orjanuusu
Rosa cf. x spaethiana / Neuvoksenruusu
Rubus idaeus / Vadelma
Rumex acetosa / Niittysuolaheinä
Rumex acetosella / Ahosuolaheinä
Rumex longifolius / Hevonhierakka
Salix caprea / Raita
Salix phylicifolia / Kiiltopaju
Sambucus racemosa / Terttuselja
Satureja acinos / Ketokäenminttu
Scleranthus annuus / Viherjäsenruoho
Scrophularia nodosa / Syyläjuuri
Sedum acre / Keltamaksaruoho
Sedum telephium / Isomaksaruoho
Senecio jacobaea / Jaakonvillakko (tuotu 2003 Vantaanportista)
Senecio viscosus / Tahmavillakko
Solidago gigantea / Isopiisku
Solidago sp. pellolla
Solidago virgaurea / Kultapiisku
Sonchus arvensis / Peltovalvatti
Sorbus aucuparia / Kotipihlaja
Spergula arvensis / Peltohatikka
Spergula morisonii / Kalliohatikka
Stachys palustris / Peltopähkämö
Stellaria graminea / Heinätähtimö
Stellaria holostea / Kevättähtimö
Stellaria media / Pihatähtimö
Syringa vulgaris / Pihasyreeni
Taraxacum Ruderalia-rhm. / Rikkavoikukkia
Thlaspi alpestre / Kevättaskuruoho
Tragopogon pratensis / Pukinparta
Trifolium hybridum / Alsikeapila
Trifolium medium / Metsäapila
Trifolium pratense / Puna-apila
Trifolium repens / Valkoapila
Trifolium spadiceum / Musta-apila
Tripleurospermum inodorum / Peltosaunio
Tussilago farfara / Leskenlehti
Urtica dioica / Isonokkonen
Vaccinium myrtillus / Mustikka
Vaccinium vitis-idaea / Puolukka
Valeriana officinalis / Rohtovirmajuuri
Veronica arvensis / Ketotädyke
Veronica chamaedrys / Nurmitädyke
Veronica officinalis / Rohtotädyke
Veronica serpyllifolia / Orvontädyke
Veronica verna / Kevättädyke
Viburnum opulus / Koiranheisi
Vicia cracca / Hiirenvirna
Vicia hirsuta / Peltovirvilä
Vicia sepium / Aitovirna
Viola arvensis / Pelto-orvokki
Viola canina / Aho-orvokki
Viola riviniana / Metsäorvokki
Woodsia ilvensis / Karvakiviyrtti ??

peruskasvistokartoitus tehty v. 2000; täydennetään uusia lajeja tavattaessa; tehdään tarvittavia korjauksia määrityksiin

 (*  vain tontin tien päähän v. 1999 tuodussa sorakasassa

Perhoskesän satoa

Häiveperhonen saapui pihaan. Sitä veti puoleensä pihasaunan ovesta huokuva kosteus. Ovi kiinni ja banaani-punaviinitarjoilu käyntiin.  Pikkuhäivekin on vieraillut pihalla, tuleekohan tänä vuonna?

Häiveperhonen

Häiveperhonen

Piennarretki Hämeeseen 23.6.2013

mäkitervakko

Loistava retkisää (24°C),  aurinko paistoi täydeltä terältä, mutta ajoittain hieman pilvisempää.  Suuntasimme kohti Hämettä ja aloitimme retken Parolan harjun laitamilta, josta matka jatkui Hyvinkäälle.  Kävelyteiden reunustat ja isojen teiden pientareet oli paikoin jo parturoitu, mutta pikkuteiden reunoilla lajirunsaus oli mahtava.

Kasvihavaintoja

Masmalo on kuivien ja hiekkaisten paikkojen laji, joka on rauhoitettu koko maassa.  Sen seuralaisena kukoisti laajoina esiintyminä keltamaite.

masmalo keltamaite

Masmalo                                                               Keltamaite

Kun poikkesimme sorapäällysteiselle metsän keskellä kulkevalle sivutielle, tuli vastaan todella runsaslajinen kalliorinne ja sen alapuolella oleva kosteikko. Vaaleanpunaisten ja sinisten kukkien yhdistelmässä kukkivat harakankellot, mäkitervakot, suo- ja huopaohdakkeet sekä käenkukat.  Kostean ojan pohjalta löytyi kurjenjalka ja pikkumatara sekä luhtalemmikki.  Metsävirna oli täynnä vaaleita kukkia, joissa on hennot violetinsiniset raidat.

harakankellot

suo-ohdake

Suo-ohdake

käenkukka

Käenkukka

Kurjenjalka

Kurjenjalka

Metsävirna

Metsävirna

 Kytäjän kirkon luota löytyi nuokkukohokki, mutta todellinen yllätys tuli vastaan Vihdin kunnan rajalla, kun eteemme avautui muutaman hehtaarin kokoinen pelto, joka oli valkoisenaan päivänkakkaroita. Tosin joukossa oli muutama saunakukkakin.

Nuokkukohokki

Nuokkukohokki

päivänkakkarapelto

Hyönteishavaintoja

Perhoskesä on alkanut lupaavasti. Tesmaperhosia, piippopaksupäita sekä papurikkoja oli runsaasti. Samoin sinisiipiä sekä orvokki- ja niittyhopeatäpliä nähtiin useita. Pihlajaperhonen mennä viuhtoi kovaa vauhtia tielinjaa pitkin.

Tesmaperhonen

Tesmaperhonen

Papurikko

Papurikko

Kaunis litukkasurviaiskoi lepäili juolavehnän korrella ja silmäkirjokääriäinen oli laskeutunut raidan lehdelle. Täpläsiilikäs säpsähti lehtoon heinikosta.

surviaiskoi 2     Täpläsiilikäs

Litukkasurviaiskoi                                       Täpläsiilikäs
Silmäkirjokääriäinen

Silmäkirjokääriäinen

 Muurahaispääkkö nakersi raidan lehteä. Nälvikkäillä oli menossa kolmiodraama ja ohdakekärsäkäs oli työntänyt kärsänsä syvälle ohdakkeen varteen saadakseen kasvinestettä ravinnokseen.  Heinäsirkat olivat aloittaneet soittonsa, mutta nummiokasirkalle ei soittotaitoa ole kehittynyt.

Muurahaispääkkö

Muurahaispääkkö

Nälvikkäät

Nälvikkäät

Ohdakekärsäkäs

Ohdakekärsäkäs

Nummioksasirkka

Nummiokasirkka

 Sää suosi niin retkeläisiä kuin retken kohteitakin. Paljon  kiinnostavaa jäi vielä seuraavallekin retkelle.

Luonnonkukkien päivän retki Sotunkiin 16.6.

lumme

 Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Tasakalliontien parkkipaikalle kokoontui retken aluksi oppaiden ympärille 22 hengen ryhmä kuuntelemaan Luonnonkukkien päivän vuoden 2013 teemasta. Keskusteltiin mataroista ja osallistujat saivat sadan yleisimmän kasvin luettelon sekä muuta teemapäivän aineistoa.

Listaa retken kasvihavainnoista

Listaa retken kasvihavainnoista

Suuntasimme kohti Storträskin lampea. Polun varrella kasvavia kasveja tunnistettiin ja välillä tehtiin koukkauksia metsän puolelle.  Sieltä löytyikin mm. puukiipijän pesä.

Kangasmaitikka oli paikka paikoin jo kukassa, metsätähdet ja oravanmarjat olivat jo kukkineet.  Kukkivia maariankämmeköitä löydettiin useita, kosteikon reunalla suopursuissa oli enää muutama kukka jäljellä.

Maariankämmekkä

Maariankämmekkä

Lammen rannalta löytyi kihokkeja, joista osa oli ilmeisesti pyöreä- ja pitkälehtikihokin risteymiä.  Terttualpin keltaiset kukat erottuivat kauaksi. Suojaisassa lammen poukamassa oli runsaasti lumpeen kukkia ja olipa yksi ulpukkakin jo avannut kukkansa. kihokkipyöreälehtikihokki

Terttualpi

Terttualpi

Lammen rannalla oli kalastajia, ja komea saaliiksi saatu hauki herätti huomiota.  Kaksi lampeen istutettua kirjolohta kellui kuolleena rantavedessä.  Sammakon nuijapäät olivat saapuneet helpon aterian äärelle ja nakersivat lahoavaa kalaa innokkaasti.

Saaliiksi saatu hauki

Saaliiksi saatu hauki

Yksi retken kohokohta oli ehdottomasti rantakäärme, joka uiskenteli aivan rannan tuntumassa. Monelle käärmeen näkeminen oli ”elis”.

Monipuolisesta luonnosta löytyi myös runsaasti erilaisia hyönteisiä. Metsäsittiäiset kömpivät polulla rauhalliseen tahtiinsa ja idänlehtikuoriainen nakersi lepän lehteä.  Kaunis metallinkiiltoinen käärökärsäkäs taiteli lehden päällä.  Hieman leppäpirkkoa muistuttava kuoriainen tunnistettiin muurahaispääköksi.  Lumpeen lehtiä nakersivat lummekuoriaiset.

metsäsittiäinen

Metsäsittiäinen

Idänlehtikuoriainen

Idänlehtikuoriainen

Muurahaispääkkö

Muurahaispääkkö

Käärökärsäkäs

Käärökärsäkäs

Donacia lehtikuoriainen

Lummekuoriainen

karhusiilikäs

Karhusiilikäs

luumumittari

Luumumittari

Perhosia ja korentoja lenteli jonkin verran.  Mittariperhosista tunnistettiin ainakin luumumittari ja lepänvalkomittari.  Karhusiilikäs levähti hetken polun reunassa ja jatkoi sitten matkaansa. Harsokorentoja lenteli useita.

Lepänvalkomittari

Lepänvalkomittari

Harsokorento

Harsokorento

Evästauko pidettiin lammen rannalla.  Siellä tunnistimme muutamien puiden ja pensaiden oksia ja lehtiä Ahti Mäkisen opastuksella.

"Puuoppia"

”Puuoppia”

 Taukopaikan ”alkeellisuus” ihmetytti monia retkeläisiä. Kansallispuistoon toivottiin saatavan pikaisesti kunnon tauko- ja tulipaikka.