Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus
Tasakalliontien parkkipaikalle kokoontui retken aluksi oppaiden ympärille 22 hengen ryhmä kuuntelemaan Luonnonkukkien päivän vuoden 2013 teemasta. Keskusteltiin mataroista ja osallistujat saivat sadan yleisimmän kasvin luettelon sekä muuta teemapäivän aineistoa.
Suuntasimme kohti Storträskin lampea. Polun varrella kasvavia kasveja tunnistettiin ja välillä tehtiin koukkauksia metsän puolelle. Sieltä löytyikin mm. puukiipijän pesä.
Kangasmaitikka oli paikka paikoin jo kukassa, metsätähdet ja oravanmarjat olivat jo kukkineet. Kukkivia maariankämmeköitä löydettiin useita, kosteikon reunalla suopursuissa oli enää muutama kukka jäljellä.
Lammen rannalta löytyi kihokkeja, joista osa oli ilmeisesti pyöreä- ja pitkälehtikihokin risteymiä. Terttualpin keltaiset kukat erottuivat kauaksi. Suojaisassa lammen poukamassa oli runsaasti lumpeen kukkia ja olipa yksi ulpukkakin jo avannut kukkansa.
Lammen rannalla oli kalastajia, ja komea saaliiksi saatu hauki herätti huomiota. Kaksi lampeen istutettua kirjolohta kellui kuolleena rantavedessä. Sammakon nuijapäät olivat saapuneet helpon aterian äärelle ja nakersivat lahoavaa kalaa innokkaasti.
Yksi retken kohokohta oli ehdottomasti rantakäärme, joka uiskenteli aivan rannan tuntumassa. Monelle käärmeen näkeminen oli ”elis”.
Monipuolisesta luonnosta löytyi myös runsaasti erilaisia hyönteisiä. Metsäsittiäiset kömpivät polulla rauhalliseen tahtiinsa ja idänlehtikuoriainen nakersi lepän lehteä. Kaunis metallinkiiltoinen käärökärsäkäs taiteli lehden päällä. Hieman leppäpirkkoa muistuttava kuoriainen tunnistettiin muurahaispääköksi. Lumpeen lehtiä nakersivat lummekuoriaiset.
Perhosia ja korentoja lenteli jonkin verran. Mittariperhosista tunnistettiin ainakin luumumittari ja lepänvalkomittari. Karhusiilikäs levähti hetken polun reunassa ja jatkoi sitten matkaansa. Harsokorentoja lenteli useita.
Evästauko pidettiin lammen rannalla. Siellä tunnistimme muutamien puiden ja pensaiden oksia ja lehtiä Ahti Mäkisen opastuksella.
Taukopaikan ”alkeellisuus” ihmetytti monia retkeläisiä. Kansallispuistoon toivottiin saatavan pikaisesti kunnon tauko- ja tulipaikka.