Pääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus
Sateen uhka ei haitannut innokkaita luontoharrastajia lämpimänä (+ 22 °C) elokuun päivänä. Yhteensä 34 (lapsia 20) retkeläistä kokoontui luontokoulun pihaan, josta jatkettiin oppaiden ohjaamana pienissä ryhmissä etsimään lähistön otuksia.
Kukkakärpäsiä lenteli useita lajeja syysmaitiaisten ja muiden syyskesän kukkien kukissa. Moni halusi vielä varmistaa, että eiväthän ampiaista matkivat kukkakärpäset pistä. Myös muita kärpäsiä tutkittiin tarkemmin.
Punasänkiön vaaleanpunaiset kukat reunustivat tienvierustaa ja ranta-alpit kukkivat kostean ojan reunoilla. Tammen terhot olivat jo melko kookkaita, mutta vielä aivan vihreitä.
Luteita ja niiden toukka-asteita kiipeili kasveilla ja leppäpirkot kipittivät etsimään kirva-ateriaa. Kirvoja olikin runsaasti ja niitä kerättiin purkkiin mikroskoopilla tarkastelua varten.
Monelle sylkikaskaan sylkipallerot olivat tuttuja, mutta harvemmin oli tutustuttu aikuiseen sylkikaskaaseen.
Pilvinen sää ei houkutellut perhosia lentoon. Ainoastaan tuikekoi ruokaili rapsikuoriaisten seurassa pietaryrtillä ja muutama tuomenkehrääjäkoi lepäili kasvien lehdillä.
Heinäsirkat soittelivat heinikossa ja löytyipä sieltä hepokattikin.
Metsälukki ja vaaksiainen pitkine jalkoineen herättivät kiinnostusta. Kuolleena löytynyt vaaksiainen päätyi mikroskoopin valokeilaan.
Metsälukki VaaksiainenEnsimmäisten sadepisaroiden putoillessa siirryttiin koulun sisätiloihin. Siellä oli hyvä pitää evästauko ja tutkia vuorotellen otuksia mikroskoopilla. Aika ajoin syntyi jopa jonoa, kun verkkosilmät ja muut hyönteisten rakenteet vetivät huomion puoleensa.Myös ötököistä kertova kuvaesitys keräsi katsojia. Ruokailun lomassa ratkottiin pöydille asetettuja rastitehtäviä.