Aihearkisto: sienet

Loppukesän luontoa Timmermalmin luonnonsuojelualueella 20.8.2013

polkuPääkaupunkiseudun luontoretket/Vantaan ympäristökeskus

Lämmin elokuun ilta (17°) oli mainio retkisää tutustua luonnonsuojelualueen monipuoliseen luontoon. 11 hengen ryhmänä suunnistimme eteläosien kautta kohti alueen keskustaa ja koukkasimme kosteikon kautta kallion laelle. Alueen monipuolisuudesta saatiin hyvä käsitys.

Puistoalueen reunaojassa kasvoi komeaa haarapalpakkoa ja metsän reunasta löytyivät ensimmäiset tatit. Sieniä olikin ilmestynyt useita lajeja.

Haarapalpakko

Haarapalpakko

Punavyöseitikki                                                           Herkkutatti

punavyöseitikki herkkutatti

valevahvero

Valevahvero

Limasieniin kuuluva paranvoi levittäytyi sammalkasvustoon. Retkeläisten kanssa keskusteltiin limasienten kyvystä ”liikkua ameban lailla”.  Pökkelökääpä tihkui nestettä, ikään kuin se itkisi. Kynsikäävän itiöemät olivat järjestäytyneet kauniiksi ryhmäksi kuusen rungolle.

kynsikääpäparanvoi

Pökkelökääpä

Kynsikääpä                                                               Pökkelökääpä

Puolukat houkuttelivat poimimaan ja paikka paikoin niitä olikin runsaasti.puolukkaHieskoivun lehden läpikuultavan ”ikkunan” tekijäksi paljastui miinaajan toukka, joka jatkoi ateriointiaan lehden sisällä.

Miinaajan toukka

Miinaajan toukka

Polun reunan rapakivi on mukava havainto, suuri siirtolohkare innoitti osallistujia laskemaan sen painoa.

Rapakivi

Rapakivi

siirtolohkareHieman harvinaisemmista kasveista tehtiin hyviä havaintoja.

Kallioalueelta löytyi vielä kukkivia kalliokohokkeja. Toinen Vantaan alueella tiedossa olevista pikkutervakkokasvustoista oli elinvoimainen huolimatta kuivasta kesästä. Muutama kasvi kukkikin vielä.

kalliokohokkipikkutervakko

Kalliokohokki                                          Pikkutervakkko

 

Luontokeskus Haltian Maahisenkierros 4.6.2013

maisema 1Luontokeskus Haltia Nuuksiossa on avannut ovensa. Keskuksen lähiluontoon reititetty n. 2 km mittainen Maahisen kierros on oiva reitti, kun haluaa tehdä 1-2 tunnin luontoretken. Reitin varrella on kosteikkoja ja karua kalliomaastoa. Eteläpäässä on näköalatasanne, josta voi ihailla Nuuksion Pitkäjärveä.

Helteinen (n. 27°C) päivä, lähes tyyntä eikä liiemmin edes hyttysiä metsän siimeksessä. Alkukesän perhoset olivat liikkeellä, korentoja lenteli useita lajeja.

Petohyönteisistä tanhukärpäset, naskalilude ja monet kovakuoriaiset pyydystivät itselleen syötävää. Hämähäkit olivat virittäneet verkkonsa, ja loispistiäiset tutkailivat kelottuneen kuusen runkoa.

Kosteikoissa suopursut kukkivat ja niiden tuoksu tuntui voimakkaana.Tupasvillojen tähkät hohtivat valkoisina vasten aurinkoa. Pohjolan kämmeköistä maariankämmekässä oli isot nuput, mutta valkolehdokki oli metsän reunassa jo täydessä kukassa.Juolukat ja hillat lopettelivat kukintaansa, sen sijaan suokukat olivat nupulla.

Kallioiden painanteissa kukki kalliokielo ja Etelä-Suomessa melko harvinainen pikkutervakko. Yksivuotinen huhtakurjenpolvikin löytyi polun reunalta.  Nuokkuhelmikän tyylikkään kauniit tähkät reunustivat polkua.

Metsälehmuksen lehdissä oli punaisia äkämiä, jotka olivat kuin pieniä tonttulakkeja. Pystyyn kuivanneista puista löytyi useita kääpiä. Lehtokarhusammalen pesäkkeiden suojuslehdet olivat kuin minikokoisia palmun latvoja.

Jäkälät ovat kiinnostavia luontokohteita

karvejäkälä

Karvejäkälää koivun oksalla.

Oksia ja puiden runkoja verhoavat jäkälät ovat mielenkiintoisia. Ne ovat pieniä ekosysteemejä, joissa on useita osakkaita. Sieniä, leviä, bakteereja. Suomessa jäkäliä on noin 1500, joten tutkittavaa riittää! Kaupunkien betoniset pinnatkin kelpaavat niille kasvualustaksi.